Runon Varpu



Runon Varpu
31.03.2016 - 02.05.2021



Runon Varpu

KRJ-I SLA-II





Virallinen nimi Runon Varpu Kutsumanimi Varpu
Syntymäaika 31.03.2016 (19v) Rotu suomenhevonen
Sukupuoli tamma Säkäkorkeus ja väri 153cm, punaruunikko
Kasvattaja Melina (VRL-11408), Runoratsut Omistaja Uppe VRL-11253 / Villahaka
Koulutustasot KO heA RE 70cm VH-numero VH16-018-0904



Saavutukset

Jälkeläiset

s. 09.07.2017 t. Villahaan Vanni (i. Villahaan Topias)
s. 04.12.2017 o. Villahaan Iltamo (i. Runon Ikaros)
s. 19.03.2018 t. Villahaan Vesta (i. Vuornan Pilvikko)
s. 01.12.2019 t. Villahaan Venja (i. Arvolaakson Tuiskaus)



Varpu on meidän tammalaumassa se jokasäänkestävä, paksun talvikarvan heti alkusyksystä kasvattava skandinaavisen jämäkkä käyttöhevonen, joka rakastaa oksien nakertelua ja villinvapaata pihattoelämää tutussa laumassa. Varpu on myös äärimmäisen ahne ruokien suhteen ja jos tamman kanssa muuten sujuu oikein mallikkaasti niin viimeistään ruokittaessa sen itsekkyys ja sitkeys kyllä puskee voimalla läpi. Yleisesti ottaen Varpu on tomera ja viisas, elämänmyönteinen ja lupsakka tamma, mutta tarvittaessa se kyllä osaa inttää vastaan niin kauan kun on tarpeellista. Ja tällaisiin "tarvittaviin" hetkiin kuuluu hevosen mielestä muun muassa (edes paikallaan olevan) traktorin ohittamisen ylitsepääsemättömyys. Onpahan Varpu ottanut tavakseen myös kieltäytyä astumasta suosiolla tyhjään maneesiin. Jos maneesissa on jo muita ratsukoita, homma on Varpulle selvä. Mutta auta armias jos maneesi huutaa tyhjyyttään ja valotkin räpsäytetään päälle ovea auki hilatessa. Joissain asioissa tamma osaa olla hieman neuroottinen ja jumeja tulee vastaan kyllä, vaikka arki pääsääntöisesti ihan sujuvaa Varpun kanssa onkin.

Tamma ei liiemmin hienostele pihatossa, joten sen saa usein noutaa yltäpäältä rapaisena ja häntä heinänkorsia täynnä. Onneksi Varpu ei ole milläänsäkään harjaamisesta ja viihtyy kyllä pitkiä aikoja vaikka vapaana käytävällä hoidettavana. Varpu on sosiaalinen ja tykätty lauman jäsen, joten jos sitä hoidetaan käytävällä ja ohi täytyy saada toinen tamma, Varpua voidaan pyytää väistämään ja toinen hevonen voi kulkea täysin ongelmitta ohitse ilman, että Varpulla tai toisella hevosella on tarvetta koppuroida. Korkeintaan pienet pusut vaihdetaan. Kavioitaan Varpu ei ole tähän päivään mennessä tottunut pitämään ylhäällä vapaaehtoisesti. Tamma painaa aina vastaan kaikin voimin, joten kengittäjämmekään ei ihan hirveällä hingulla ota raskaan työrupeaman päätteeksi Varpua käsittelyyn.

Varpu on ratsastaessa usein alkuun aavistuksen tahmea, joskin välillä se sitkeys ja tanakkuus jatkuu läpi treeniin ja tammasta on hyvin vaikea saada joustavaa ja notkeaa suorittajaa. Kyllä Varpultakin kouluradat luonnistuu, kunhan alla on oikeanlaiset verryttelyt ja tähdet oikeassa asennossa. Varpu on kuitenkin melko reipas ratsastaa, joten sitä ei onneksi tarvitse eteenpäin patistella, ongelmia aiheuttaa lähinnä menon tasapaksuus hevosen muistuttaessa likimain juoksevaa hapankorppua. Varpun ehdottomia vahvuuksia ovat siirtymät, mutta heikkoutena on kaikki kiemurointia ja väistämistä vaativat liikkeet eli tekemistähän tämän kanssa on aina riittänyt ja tulee varmasti riittämään jatkossakin. Kädelle Varpu on aika jästipäinen ja välillä tuntuu, että ohjien päässä on ennemminkin vuosikausia opetusratsuna toiminut, pomminvarma polle kuin aktiivinen, tekevä ja halukas kouluratsu. Varpu oli kisataipaleensa aikana väsyttävä yksilö, sillä se pisti aina ratsastajat rehkimään kuin viimeistä päivää. Sanomattakin on selvää, että Varpun siirtyessä siitostammaksi, oli tallilla pienen maljankohotuksen paikka. Varpu on kokonaisuudessaan kuitenkin ihan hauska, omanlaisensa vaikuttaja tammalaumassa, sillä on säyseä ja ystävällinen luonne ja uudehko suku, joten sinänsä sitä kyllä haluttiin ehdottomasti käyttää jalostuksessa. Kisaajien mielestä Varpun hyvästely kisakentiltä oli kuitenkin huojentava ja tervetullut tapahtuma.



Sukutaulu

I   Valkaman Aarni
KRJ-II

II   Terhon Aatos III   Terhon Toto
IIE   Eini-Anneli
IE   Valkaman Viveka IEI   Lehmus-Lasse
IEE   Venriina

E   Vilariina

EI   Vilpuri EII   Vektori
EIE   Kaariina
EE   Askoriina EEI   Askori
EEE   Eleena



Kilpailukalenteri

40 KRJ-sijoitusta

03.05.2016, Kuuralehto, Helppo A, 5/59
04.05.2016, Kuuralehto, Helppo A, 2/59
06.05.2016, Kuuralehto, Helppo A, 1/59
07.05.2016, Kuuralehto, Helppo A, 5/56
14.05.2016, Villahaka, Helppo A, 3/40
15.05.2016, Hortensia, Helppo A, 1/40
16.05.2016, Mörkövaara, Helppo A, 5/30
16.05.2016, Villahaka, Helppo A, 5/40
17.05.2016, Villahaka, Helppo A, 5/40
18.05.2016, Hortensia, Helppo A, 5/40
18.05.2016, Mörkövaara, Helppo A, 5/30
19.05.2016, Mörkövaara, Helppo A, 1/30
13.07.2016, Oakhill, Helppo A, 1/30
23.07.2016, Koskimäki, Helppo A, 3/30
09.04.2016, Marrasvaara, Helppo A, 7/60
13.04.2016, Marrasvaara, Helppo A, 5/60
14.04.2016, Huvitutti, Helppo A, 2/30
19.04.2016, Huvitutti, Helppo A, 5/30
21.04.2016, Villahaka, Helppo B, 4/60
22.04.2016, Villahaka, Helppo B, 7/60
24.04.2016, Villahaka, Helppo B, 5/60
02.05.2016, Kuuralehto, Helppo A, 1/56
20.05.2016, Mörkövaara, Helppo A, 5/30
21.05.2016, Villahaka, Helppo A, 1/40
26.05.2016, Heljävirta, Helppo A, 2/40
26.05.2016, Heljävirta, Helppo A, 2/40
26.05.2016, Ruuti, Helppo A, 6/40
27.05.2016, Ruuti, Helppo A, 2/40
30.05.2016, Heljävirta, Helppo A, 1/40
08.06.2016, Vanima, Helppo A, 4/30
10.06.2016, Mörkövaara, Helppo A, 3/40
12.06.2016, Metsovaara, Helppo A, 1/34
15.06.2016, Metsovaara, Helppo A, 5/34
19.06.2016, Metsovaara, Helppo A, 3/34
20.06.2016, Metsovaara, Helppo A, 2/38
20.06.2016, Metsovaara, Helppo A, 2/34
22.06.2016, Turha, Helppo A, 1/30
23.06.2016, Koistila, Helppo B, 1/30
27.06.2016, Koistila, Helppo B, 3/30
10.07.2016, Oakhill, Helppo A, 5/30





Päiväkirja

06.03.2021 Häivähdys keväästä ja hikinen treeni maneesissa

Aurinko kimalteli raikkaan sinisellä taivaalla ja talitintit huutelivat jo kevään kaihoissaan. Hevoset nuokkuivat päiväheinien jälkeistä siestaa kuka pihaton perällä, kuka makuuhallissa pitkällään, osa hiekkatarhoissa pitkin tallipihaa. Olin napannut Varpun pihatosta heti, kun sain muiden työntekijöiden kanssa päivätallin valmiiksi. Lumi oli alkanut jo sulaa plussakelin myötä, joten sain taluttaa tammaa paikoin jäisen, osin sohjoisen tallipihan halki toivoen, ettei kumpikaan meistä katkaise koipiaan matkalla. Meidän laatuarvostelupäivä lähenee ja osin siksi olen nyt pyrkinyt tekemään Varpun kanssa vähintään joka toinen päivä jotain. Myös kisatiimiläisemme Emmi on käynyt nyt tiuhaan Varpun selässä ja olemme koittaneet palautella sen mieleen ihan ratsastelun perusteita, jotta meitä ei ihan kieroon katsottaisi liikearvostelun osalta. Varpu ei ole ollut millänsäkään, vaikka sillä on tehty parin viikon aikana aktiivisemmin hommia kuin viime vuonna yhteensä. Tarkkana saadaan kuitenkin olla, ettei synnytetä tahallaan jumeja ja kremppoja ikääntyvälle oloneuvokselle. Tänään harjasin Varpun hoitopuomilla ulkona, sillä tamma oli jo alkanut pudotella pikkuhiljaa talvikarvaansa pihattoelämästä huolimatta. Tänne on luvattu taas paukkupakkasia, joten saisi etenkin pihaton hevoset vielä pitää lämmikkeensä omasta takaa, loimitettavia hevosia kun riittää jo tarhojen puolella ihan tarpeeksi. Olisin mielelläni ratsastanut Varpun tänään kentällä, niin hienon paisteen aurinko tarjosi. Kenttä oli kuitenkin aivan tappoliukas näiden epämääräisten plussa-pakkas-vaihteluiden seurauksena, joten harjattuani tamman, talutin sen varustettavaksi tallin käytävälle ja siirryin sitten maneesiin. Jotkut asiat Varpussa ilahduttaa joka kerta, kuten priima käytös varustustilanteessa. Tänäänkin vain talutin tamman satulahuoneen ovelle, ja jätin siihen keskelle käytävää vapaana tönöttämään siksi aikaa, kun hain satulan ja suitset huoneen perältä.

Itse treeni tyhjässä maneesissa päivän aurinkoisimpaan aikaan harmitti jo olosuhteiltaan. Laitoin radion päälle, sillä tarvitsin Varpun kanssa alusta asti hieman muuta ajateltavaa. Olin miltei menettämässä malttini, kun huomasin tamman olevan haluttomalla tuulella. Tai no, kulkihan se eteenpäin, muttei juuri muuta. Tuntui hullulta, että tämänkin kanssa ollaan ihan oikeasti kilpailtu ja onnistuttu. Ei Varpu äkäinen tai ikävä ollut, mutta niin pahuksen tahmea vain, ettei toista. Koetin aikani maanitella, mutta kannukset ja raippa pääsivät lopulta käyttöön sen verran, ettei niitä lopulta tarvittu kuin sen muutaman kerran muistuttamaan. Kovasti sitä aina haluaisi hevosen tulevan työnteossa vastaan ilman ponnekkaampia apuja, mutta aina ei pehmoilut auta. Ja Varpu on hierojan ja eläinlääkärin toimesta useaan otteeseen viime aikoina tarkastettu ja oikein toimivaksi peliksi todettu, eli lihaksiston kireydestä ei ollut taas kyse. Lopulta, kun olin hikoillut itseni ja puolitalvikarvassaan hölkkäävän hevoseni litimäriksi ja saanut pari hyvää toistoa kussakin siirtymä- ja väistötehtävässä, päätin treenin riittävän meille. Teki mieli pahoitella Varpulle koko treeniä ja lahjoa se herkuilla piloille. Joinain päivinä tulin pohtineeksi josko Varpun kanssa vain jätettäisiin koko laatiskeissi välistä, mutta koitetaan nyt kun kerta ollaan ryhdytty.

17.02.2021 Laatistreeniä kentällä

Raahasin tänään päivätallin jälkeen Varpun pihatosta perässäni tallin pihaan, jossa harjasin paksussa, pörröisessä talvikarvassaan viihtyvän tammarouvan piikkisuan ja juuriharjan voimalla. Varpu oli hoitohetkestään varsin mielissään. Aurinko helli helmikuista pakkashankea ja kenttä suorastaan imi meitä tekemään päivän treeniä, jonka olin jo edellisenä päivänä suunnitellut. Varpu on tarkoitus ottaa mukaan Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelun maaliskuun tilaisuuteen, joten oli ihan suotavaa tehdä ennakoiva katsaus tamman nykyiseen käytökseen näyttelytilanteessa. Tein kentällä alkuun seuraa johtajaa -tyyppistä treeniä vapaana kulkevan tamman kanssa. Teimme loivia kaarroksia, siirtymiä, vauhdikkaita pätkiä ja peruutuksia. Varpu hoksasi homman jujun nopeasti ja se selkeästi tykkäsi ensinnäkin olla ulkona auringossa ja toisekseen puuhata jotain muutakin kuin lölliä pihatossa päivät pitkät. Kun leikkihetki alkoi tuottaa tulosta ja Varpu vaikutti vastaanottavaiselta, puin sille suitset ja aloin kuvitella laatuarvostelun rakennearvostelu-osuutta mielessäni. Tein kaiken protokollan mukaisesti ja asettelin tammaa arvosteltavaksi. Ongelmakohtana on ehdottomasti tamman lakoninen pään asento. Varpu ei juurikaan kiinnostunut ylväilemistä, eikä taskussa rapiseva pussikaan saanut tammaan toivottavaa eloa. Vähän jo mietin onko tammasta tullut kuuloltaan heikko, mutta taluttaessani tammaa treenin jälkeen pihan poikki, Varpu säikähti tetraalisesti naakan rääkäistessä keväthuutonsa lähipellolla. Esityskäytänteitä voisi vielä palautella mieleen myöhemmin ennen ensi kuun loppua, minkä lisäksi Varpua täytynee herätellä myös ratsastusmielessä jonkin verran. Me kun olemme viihtyneet viime aikoina lähinnä metsissä ja pelloilla välillä jopa satulatta ja kuolaimettomilla suitsilla.

10.02.2021 Päiväkirjan korkkaus - parempi myöhään kuin ei milloinkaan

Voi meidän vuosikausiprojektia Varpua. Jotain tämän hevosen elämänmenosta ja tavoitetahdista kertonee se, että hevonen on syntynyt vuonna 2016 ja lähetin vasta tänään tammasta rekisteröintihakemuksen Virtuaaliseen ratsastajainliittoon. Hakemus tuli kuitenkin bumerangina takaisin, kun minulle ilmoitettiin hevosen löytyvän jo rekisteristä. En siis ollut ymmärtänyt missään vaiheessa kirjoittaa tammani tietoihin rekisterinumeroa. Että sillä lailla. Ei tainnut juurikaan olla kiire mihinkään, vain halu harrastaa lähipuskissa. Miten tähän pisteeseen sitten päädytiin ja mitä kaikkea ollaan touhuttu kulissien takana, vaikka päiväkirja on nyhjöttänyt toimiston kirjahyllyssä korkkaamattomana? Varpu oli jo pienenä vähän hassun näköinen ja mitä enemmän sille on kertynyt vuosirenkaita ja muhkua vyötäisille, sitä enemmän tamma mielestäni muistuttaa enemmänkin keski-eurooppalaista tilastomuulia kuin rakkausrotuani suomenhevosta. Kaikella rakkaudella Varpua kohtaan tietenkin. En suinkaan ostanut tätä hevosta ystävätalliltamme ulkonäön vuoksi. Tein aikoinaan tammasta kauppakirjat harvinaisempien, mukavan kotikutoisten vanhempien perusteella ja olihan tamma kyllä nuoreksi hevoseksi hyvin kypsänoloinen jo silloin. Tämä hevonen on asunut pääasiassa vain pihatossa, sillä kilpailu-ura hoitui kasvattajan toimesta jo vuosia sitten ja tammaa on käytetty sen jälkeen lähinnä siitoskäytössä ja leppoisana puskaratsuna. Varpu sai neljä jälkeläistä vuosien 2017-2019 aikana. Ne ovat kaikki vähän samantyyppisiä keskitienkulkijoita kuin emänsäkin, eikä kukaan jälkeläisistä ole liiemmin kuronut tietä tähtiin. Vähän houkuttaisi käyttää Varpua vielä kertaalleen yhden varsan emänä, sillä sen suku ei ole jatkunut jälkeläisten kautta kovinkaan kaksisesti. Tiedä sitten näkeekö kukaan tamman suvun potentiaalia. Varpu itse on piakoin valmis ilmoitettavaksi KRJ:n laatuarvosteluun, mikä tuntuu toisaalta täysin utopistiselta. Hevonen on nyt elänyt niin kauan pihattomöllönä, että kehdataanko me edes lähteä mihinkään. Näitä aatoksia on tullut nyt pyöriteltyä, mutta mitään hätiköityä en ole osannut saada aikaan. Varpumaisen hitaasti etiäpäin siis!



VIRTUAALIHEVONEN / HEVOSEN KUVAT © ELISAN VAPAAT, KUVALISENSSI