Villahaan Tyyni

Villahaan Tyyni

SV-I KV-I


 


Virallinen nimi Villahaan Tyyni Kutsumanimi Tyyni
Syntymäaika 29.03.2019 (3v) Rotu suomen(pien)hevonen
Sukupuoli tamma Säkäkorkeus 143cm
Kasvattaja Villahaka Omistaja Uppe VRL-11253 / Villahaka
Koulutustaso KO vaB / koulupainote VH-numero



Saavutukset

Jälkeläiset




Tyyni on nimensä veroinen pienhevonen, joka onnistui kaikkien onneksi perimään ilahduttavan vähän piirteitä kiukkuiselta emältään. Turhamaisen ja topakan tammaluonteen sijaan Tyynistä on kasvanut oikea herranterttu, halinalle, ponienkeli ja lasten mielitietty. Sille oli helppoa löytää ponikokoinen kilparatsastaja, sillä ehdokkaita suorastaan tulvi heti kun ilmoitin, että ponille etsitään uutta pienikokoista vakkaritreenaajaa. Ei Tyynikään mikään pomminvarma automaatti ole missään tilanteessa, mutta jostain syystä se tulee todella hyvin toimeen epävarmojen ja pientenkin ponifanien kanssa. Oikeastaan Tyyni tottelee monessa tilanteessa paremmin sirpakkaa 9-vuotiasta kuin miltei kaksimetristä mieshenkilöä. Olenpa ollut monesti todistamassa näkyä, jossa Tyyni kieltäytyy lähtemästä mieheni Tuomon matkaan tarhasta. Sen sijaan tyttäremme Alman luokse Tyyni usein suorastaan sinkoaa ja muiskauttaa poskelle ison märän pusun. Tyyni on ehdottomasti lasten poni ja mikäli se ei joskus syystä tai toisesta meidän mailla viihtyisi, myisin sen ehdoitta laadukkaaseen ratsastuskouluun opetuskäyttöön tai tavoitteellisen junnuratsastajan ensiponiksi, sillä sellaiseksi se on kuin luotu!

Hoitaessa Tyyni on suht järkevä ja tasainen. Parhainta Tyynissä on sen pitkä pinna ja hienovarainen elekieli. Tamma ei milloinkaan näyki saati potki, vaan osoittaa tyytymättömyytensä lähinnä kainosti luimuun taipuvilla korvilla ja silloinkin sen mieli on kirkastettavissa hellillä rapsutuksilla. Toisinaan Tyyni osoittaa ärtymystä esimerkiksi kengittäjää kohtaan, mutta kun ponia hieman ryntäiltä kihnuttaa, jo väpättää huuli ja ilme kirkastuu. Tyyni ottaisi karsinaansa vastaan mieluiten tuttuja ihmisiä, mutta lämpenee pienen harkinnan jälkeen myös uusille tuttaville. Tyyni seisoo kiltisti aloillaan vapaanakin karsinassa harjaamisen ajan ja sitä voi lapsetkin huoletta hoitaa. Suitsia laittaessa Tyynillä on tapana ravistella päätä heti kun kuolaimet on saatu suuhun, joten varustaessa saa olla rivakkaliikkeinen jos mielii saada suitset korvan taakse. Vettä Tyyni ei sinänsä vieroksu, mutta pahimmilla mutakeleillä se ei välttämättä jaksaisi seistä pesarissa märkänä ihan niin kauan kuin olisi tarve. Toisaalta eipä Tyyni pahemmin vastaan osaa pistää, kunhan vain mutisee itsekseen korvat luimussa mikäli hoitotoimenpiteet kestävät tamman mielestä turhan pitkään.

Ratsastaessa Tyyni on taivaallisen herkkä ja vain hyvällä tavalla. Se on helposti ratsastettavissa, se on kuuliainen ja yritteeliäs. Sen kouluttaminen ei ollut ehkä kaikista yksinkertaisinta, sillä uuden oppiminen jopa tätäkin kilttiä ponia usein kismitti. Edelleen Tyyni suivaantuu, mikäli siltä pyydetään jotain todella vaikeaa. Koulutustasonsa puitteissa Tyyni on kuitenkin todella ihana ratsastaa, joskin sillä on ehkä tämän tilan pompottavin ravi, eikä laukkakaan aina mitään kaikista helpointa ole istua. Mutta Tyyni tekee, Tyyni menee ja arvaa jos ei ihan saa selvää. Tyyni opettaa kuitenkin ratsastajalleen selkeiden ja hellien apujen käyttöä, sillä niiden avulla Tyynin kanssa pääsee kaikista helpoiten hyviin tuloksiin. Tyyni ei harrasta protestointia missään muodossa, joten sen voi kyllä antaa lapsenkin ratsuksi, kunhan selässä osataan pidättää ja hallita poni kaikissa askellajeissa. Maastossa Tyyni on reippaampi kuin kentällä, mutta sen hallittavuus säilyy silti hyvin. Vesilätäköitä, siltoja ja ojia tamma voi hieman arastella, mutta pienen välituumailun jälkeen poni yleensä rohkenee.

Matkaan lähtiessä Tyyni kaipaa kaverin tukea. Vaikka se muuten onkin mitä mutkattomin ja vaivattomin poni tilanteessa kuin tilanteessa, ei sen lastaaminen ja kuljettaminen yksin ole lainkaan järkevää touhua. Poni vaati nuorempana pientä lääkkeellistä tukea matkustamiseen kaverista huolimatta, mutta kilpauraa aloitellessa rauhoittavista valmisteista oli luovuttava ja matkustustreeniä jatkettava pitkäjänteisesti. Tällä hetkellä Tyyni suhtautuu matkustamiseen alkutilanteeseen nähden kevyesti. Edelleen se käy trailerista pois päästessään hetken aikaa kierroksilla, mutta palautuminen on verrattain nopeaa ja kisaaminen on mahdollista, kunhan paikanpäälle saavutaan aina tarpeeksi ajoissa. Kaiken kaikkiaan Tyyni on omanlaisellaan tavalla herttainen ja sympaattinen, ihana ponikokoinen suomenhevonen, josta on helppo tykätä. Vaikka Tyynikin osaa olla väistämättä välillä hieman tammamainen, on se silti perusmielenlaadultaan optimistinen ja ystävällinen, hienovarainen tyyppi.


     



Sukutaulu

I   Villahaan Toivo II   Villahaan Tarmo III   Villahaan Topias
KRJ-I SLA-I
IIII   Ojalan Torsten
KRJ-I SLA-II
IIIE   Heinistön Kerttu
KRJ-II ERJ-II SLA-II
IIE   Villahaan Limelli
KRJ-I SLA-I
IIEI   Viliskantti
KRJ-I SLA-I
IIEE   Liisi-Lumilla
IE   Villahaan Siiruska IEI   Villahaan Valtteri
KRJ-I ERJ-I SLA-II
IEII   Pikku-Valio
KRJ-II ERJ-II SLA-II
IEIE   Esteliina
KRJ-I ERJ-I SLA-II
IEE   Villahaan Silveera
KRJ-II SLA-II
IEEI   Silvertti
KRJ-I
IEEE   Sipuliina
KTK-I
E   Villahaan Tylli
KRJ-I SLA-I
EI   Villahaan Joosu
KTK-II KRJ-I SLA-I
EII   Fiktion Jousi
KRJ-III
EIII   Lanervan Jooa
KRJ-I
EIIE   Soima
KRJ-II SLA-II YLA2
EIE   Villahaan Viena EIEI   Helmelän Mauno
EIEE   Lystin Elma
EE   Villahaan Taiatar
KRJ-I SLA-II
EEI   Kuu-Poika
KTK-II KRJ-I SLA-II
EEII   Kukkurukuu
KTK-III
EEIE   Veskariina
KTK-II
EEE   Villahaan Talviira
KRJ-I
EEEI   Karmava
KTK-III KRJ-I ERJ-I KERJ-I
EEEE   Tampuriini
KRJ-I SLA-I



Kilpailukalenteri

00 KRJ-sijoitusta




Varusteet

- Musta kouluratsastussatula
- Mustat aachensuitset D-nivelkuolaimella
- Satulahuopia, riimu ja harjoja
- Talli-, fleece-, sade- ja toppaloimia
- Pintelit mielellään koulutreeniin

Hoito-ohjeita

- Asuu tallissa, kokopäivätarhaus
- Tuulisella sadesäällä sadeloimi
- Pikkupakkasella toppis
- Kunnon pakkasilla toppis+fleece
- Jalkojen kylmäys miel. joka treenin jälkeen

Viikko-ohjelma

- 2 tehotreeniä tai valmennusta
- 2 palauttavampaa treeniä
- 1 puomi/kavalettitreeni
- 1 maastolenkki
- 1 vapaapäivä



Päiväkirja

09.11.2019 Onnistuneessa kouluvalmennuksessa Kukkulankankaalla

Tyyni pistettiin tänään pitkästä aikaa epämukavuusalueelleen, kun lastasin sen aamulla kouluvalmennuspäivää varten. Matka taittui nopeasti Kukkulankankaan ratsastuskoululle, jossa järjestettiin kouluratsastaja Anna Saariyön ohjaama lauantainen kouluvalkku pienryhmälle. Meidän lisäksemme paikalla oli newforestinponiruuna Neo ja vuonohevostamma Tolva omistajineen. Ponivoimaa parhaimillaan siis! Valmennuksessa tehtiin helppoja ja sulavia helppo B -tason perushommia, sillä valmennus oli kohdistettu nuorille poneille ihan vain mielen virkistykseksi ja taitotason kartoitukseksi. Anna on minulle ennestään tuttu valmentaja ja pidän kovasti hänen tyylistään nähdä ponit vahvoina yksilöinä. Anna teetti meillä paljon pohkeenväistöjä ravissa niin uralta keskelle kuin keskeltä urallekin. Laukkaa työstettiin perinteikkäästi pääty-ympyröillä. Tehtävät pysyivät kokoajan nuorille poneille helppoina ja sopivan vaihtelevina ja Annalta satelikin koko ryhmälle kehuja loppupalautteen aikana. Tyyni yllätti selväpäisyydellään minutkin: sain kohdennettua avut tarkasti ponin päähän sellaisina kuin ne halusin, eikä poni lähtenyt tuumailemaan omiaan. Harjoitusravissa tehdyt harjoitukset tarjosivat vatsalihastreeninkin siinä lomassa, kiitos typykän napakan ravin. Loppukäynnit menimme kävelemään ratsastuskoulun lähialueille hiekkateille. Annakin lähti mukaan oman puoliverisensä Tristonin kanssa, joka saapui valmennuksen loputtua Annalle maneesiin varustettuna hoitajan toimesta. Anna käveli uljaan pikimustan Tristonin kanssa edellä alkukäyntejä ja me poniratsukot kipitimme loppuverryttelyjä heidän perässä. Oli loistoveto Annalta päästää meidät luonnon helmaan nollaamaan päätä treenin jälkeen. Kävelyhetkestä nautti niin kuskit kuin ponitkin, jotka kaikki kulkivat esimerkillisesti kaikki neljä jalkaa turvallisesti maan kamaralla ilman turhia sätkyilyjä. Kotimatkaa varten sain lastata väsyneen ponin, jota ei matkustaminenkaan liiemmin kaaliin ottanut. Ihana päivä, tällaisia lisää!

20.04.2019 Varsa-arvosteluja kerrakseen

Tyyni on kasvatushelmeni, joten halusin käyttää sen varsa-arvioinneissa, jotka eivät yleensä kuulu meidän hevosten meriittisuunnitelmiin. Onnistuin tyypilliseen tapaani möhlimään ilmoittautumisten suhteen tässä kuussa, sillä ilmoitin Tyynin sekä suomenhevosvarsojen että kouluvarsojen laatuarvostelutilaisuuteen, jotka kumpainenkin satuttiin järjestetämään samana päivänä pääsiäisen ajan lankalauantaina. Loppujen lopuksi onnistuin kyllä kuskaamaan tamman molempiin arviointeihin, mutta hullun hommaahan se oli. Tyyni kun on vieläpä hevonen, jota ei oikeastaan pysty kuljettamaan yksinään, vaan mukaan pitää ottaa kaveri tueksi. Reissuun lähti henkiseksi tueksi laiskanpulskeaa siitostamman eloa viettelevä Pihla. Onneksi sain mukaani kartturin paikalle Emilian, joka oli miltei enemmän kartalla aikatauluista ja tilaisuuden kulusta kuin minä itse, joten selvisimme suht vähällä ja ehdimme molempiin tilaisuuksiin jouhevasti. Tyyni oli päivän jälkeen hyvin väsynyt, eikä suotta. Eessun taassun lastaamista ja liikkeiden esittelyä kahdessa eri paikassa, vähemmästäkin väsähtää ja kiukuksi muuttuu. Kaikkensa antaneita olimme kyllä me ihmisetkin, sillä Tyyni on vielä vallan stressaava matkalainen ja käy kierroksilla trailerista pois päästyään.

Aamupäivällä ohjelmassa oli kouluvarsojen arviointi. Ohjelmassa oli näyttelyseisonnan harjoittelua rakennearvostelun merkeissä ja liikekielen esittelyä kaikkien askellajien osalta. Lisäksi pisteitä pystyi kerryttämään menestyneillä sukujuurilla. Tyynin saldona oli arvostelun lopuksi kasin rakenne, kakkosen käynti, nelosen ravi ja laukka ja kaksi lisäpistettä. Sukutaulustaan Tyyni repäisi arvostelupaperiin mojovat 35,5 pistettä! Tyynin kokonaispistemäärä oli lopulta huimat 53,5 pistettä, mikä oikeutti heittämällä ensimmäiseen palkintoon. Periaatteessa Tyyni olisi pärjännyt pelkillä sukupisteilläänkin mainiosti, sillä ensimmäisen palkinnon raja on kyseisessä laatuarvostelussa 35 pistettä. Iloksemme Tyyni sai vielä lopuksi Luokkavoittaja III -maininnan, eli neiti sai tilaisuuden kolmanneksi korkeimmat pisteet. Suotta ei siis arvosteluun aamulla lähdetty!

Päivän toinen etappi oli kuitenkin vasta edessä, joten hirveän kauaa ei ehditty riemuita menestyksekkäästä aamupäivästä, kun ehtiminen toiseen paikkaan ja hevosten hyvinvointi matkan aikana vei kaiken keskittymisen. Suomenhevosvarsojen oma laatuarvostelu mainostaa itseään mukavana nuorison aktiviteettina, mutta kyllä meillä ihan kunnon laatuarvostelupäivän jännitystä ja topakkuutta oli havaittavissa niin minun kuin Tyyninkin osalta. Arvostelun kuudessa osiossa on jokaisessa mahdollisuus kymmeneen pisteeseen, mutta täysiin pisteisiin ei aivan ylletty kertaakaan. Sukupisteitä Tyyni sai kyllä mukavat yhdeksän. Tyyni sai kaikista osa-alueista yli 6 pistettä. Kouluratsastuskokeessa ratsastettiin helppo C -tasoinen ohjelma, jossa tuloksemme oli 6/11 (62,857%). Tyyni alkoi olla jo hieman väsynyt päivän toisen arvostelutilaisuuden aikana, joten oli täysin odotettavissa, ettei se loista selästä käsin. Lopputulokset yllättivät silti positiivisesti, sillä Tyynin pistesaldo oli yhteenlaskettuna 44,05 pistettä, joka oikeutti ensimmäiseen palkintoon. Loisteliasta neitiämme ei olisi voinut vähempää kiinnostaa pystit ja ruusukkeet, joten siirsimme Tyynin ja matkakaveri-Pihlan vähin äänin traileriin lepäämään ja rouskuttelemaan eväsheiniään ennen kotiin lähtöä. Pikkusen oltiin poikki koko nelikko, mutta päivä oli lopulta hyödyllinen kokemus nuorelle hevoselle, joka osoitti odotettua sitkeämpää kärsivällisyyttä vilkkaassa ympäristössä, vaikka lopuksi vähän väsyikin.

29.03.2019 Vihdoin!

Viimeiset kolme viikkoa Tylli on tuntunut olevan poksahtamispisteessä ja sen hermot ovat olleet vielä entistä kireämmät kuin yleensä. Olin jo pitkään suunnitellut Tyllin astuttamista ja pompotellut orivaihtoehtoja vaikka kuinka pitkään. Halusin Tyllin viimeisen jälkeläisen jäävän kotiin ja suvun suhteen halusin varsan olevan mahdollisimman ihana. Tyllin suvussa on meidän kantatammat Elma ja Tampuriini jälkeläisineen, joten orilta halusin myös villahakamaisuutta. Tunsin itseni hieman yksinkertaiseksi kun yhtenä päivänä omaa kasvattiamme Toivoa harjatessa mieleeni pälkähti kirkas ajatus: Toivollahan on upea suku, jonka kantahevoset ovat kaikki meidän hevosia. Tunsin kokevani aikamoisen heureka-hetken ja aloin heti pohtia milloin astutus olisi ajankohtainen. Ensimmäinen astutus meni pipariksi ja mitä kauemmin jouduin odottamaan, sitä enemmän yhdistelmästä innostuin. Lopulta Tylli tuli tiineeksi ja tänään, maaliskuisena keväisenä aamuna, Tylli vihdoin synnytti tammavarsan maailmaan. Punarautiaalla pikkuisella on isänsä leveä läsi ja silmissään emänsä katse. Nimi päätetään myöhemmin kun saamme huomata millainen prinsessa tästä varsasta oikein kasvaa. Varteenotettavia vaihtoehtoja ovat Villahaan Tiara, Tuutu, Tyyli ja Tyyni. Varsan emä on väsynyt ja hieman näreissään ihmisten kohkaamisesta, joten kaksikolle annetaan nyt mahdollisimman paljon yhteistä rauhallista aikaa keskenään.



VIRTUAALIHEVONEN / ULKOASUN TAUSTAKUVA © AK / HEVOSEN KUVAT © VRL-00785