|
10.11.2015 Harrastehevosen elämää
Peetun kanssa lähdetään joulukuussa joululoman alla Kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun. Nyt näyttää siltä, että tämä tulee olemaan meidän viimeinen yhteinen reissu yhtään minnekään, ainakaan arvostelumielessä, sillä Peetun jalat ovat alkaneet kiukutella. Peetulla ei ole enää hetkeen voinut harjoitella rankemmalla otteella mitään ja toisinaan metsälenkinkin jälkeen alkaa jalat vihotella. On meillä ollut myös parempia päiviä, jopa viikkoja, mutta aina on takapakkia tullut jossain vaiheessa. Alkaa olla siis Peetun vuoro siirtyä vähän kevyemmälle käytölle. Olen myös miettinyt hevosen ylläpitoon antamista harrastehevoseksi, mutta ainakaan vielä en ole lähipiiristä kiinnostunutta löytänyt.
Keväällä Peetun kanssa on kyllä mahdollisuus ilmoittautua SLA- ja YLA-arvosteluihin, mutta en tiedä onko niissä reissuissa enää mitään järkeä toipilaan hevosen kanssa. Katsellaan ja kuulostellaan, toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
On tämäkin jo kuitenkin upea saavutus, että Peetunkin kanssa olemme laatisvalmiita koulukentillä.
17.06.2015 Kouluvalmennuksessa
Tänään osallistuimme ryhmävalmennukseen Roiman ratsutilalla ja se oli kuulkaa jännää se! Peetu ei tiennyt miten päin olisi ja ratsukkoja pyöri sen mielestä aivan turhan monta maneesissa. Kun meidät joku ratsukko ohitti, olisi Peetu mielellään tehnyt tuttavuutta. Kisoissa se ei tätä harrasta, vaan on oma varautunut itsensä ja pölhöilee vain itsekseen minun kiusakseni. Tänään se oli kuitenkin niin seurallista poikaa että.
Valmennuksessa työstettiin paljon laukkaa ja syynättiin istunta läpi. Istuntatreeni on aina minulle ja Peetulle hyvä, sillä ori liikkuu tosi näppärästi istuinavuilla. Laukka pyöri tänään
vauhdikkaasti, eikä askeleen pidentämisessä ollut ongelmia. Sen sijaan kokoaminen ei nyt aivan ollut hallussa kummallakaan osapuolella. Oltiin kiistatta valmennuksen surkein parivaljakko, mutta
saimme toisaalta valmentajalta, Juha Roimalta yltiöinnokkaat kehut heti kun Peetu kulki ehkä kaksi askelta oikeinpäin.
27.05.2015 Hippeilyä letkeässä kesäsäässä
Treenien vastapainoksi hölläiltiin tänään Peetun kanssa oikein urakalla, kun otin käyttöön kuolaimettomat ja lähdin lähipellolle ilman satulaa.
Koen tälläisetkin tempaukset virkistäviksi kilpailevillekin hevosille ja kuolaimettomuus on aina ehdottoman hyvä asia. Peetun kanssa tätä ei olla vielä kauheasti harjoiteltu, mutta
jotenkin pystyin silti lähtemään pellolle todella rennoin mielin. Peetu oli oma reipas itsensä, mutta koska tilanteessa oli paljon uutta sille, ei se harrastanut minkään valtakunnan kohelmista.
Peetu kuunteli, arvaili ja reagoi heti kun ymmärsi mitä pitää tehdä. Pidättäminen sujuu istunnan ja kuolaimettomien yhteispelillä hyvin, kääntäessä sen sijaan tulee välillä reagointi hieman viiveellä.
Ehdin siellä pellolla kävellessäni pohtia myös Peetun jälkeläisiä. Tällä hetkellä sillä on vain Pietu-poika, mutta lisää on tuloillaan heti kun
saan tehtyä valinnan tamman suhteen. Haaveissani olisi kasvattaa kotikäyttöön musta, kiltti ja kunnollinen peetumainen ori, joka ehkä päätyisi ruunattavaksi mikäli
turhaa säpäkkyyttä on havaittavissa. Sellaisen pikku-Peetun kanssa olisi sitten mukava ihan täysipäiväisesti harrastella tällaisia hippitouhuja kisa-arjen vastapainona.
04.05.2015 Kouluvalmennuksessa
Olipa hyvä treeni! Tuttu valmentaja Minna Raiski teetti meillä tänään kotikentällä toteutetussa valmennuksessa tehtävää, jossa keskihalkaisijalla tehtyihin siirtymiin liitettiin jokaiseen kulmaan ulospäin tehtävät voltit ja näin ollen suunnan muutos, jälleen toiseen kulmaan voltti ja paluu keskihalkaisijalle. Tehtävä sujui käynnissä hyvin ja ori jaksoi rauhallisesti odottaa apuja. Ravissa keskihalkisijan käyntisiirtymät ja pysähdykset auttoivat suunnattomasti löytämään
rauhan. Voltit itsessään olivat myös juuri sitä, mitä kaipasinkin työskentelyltä: että löytäisin Peetun kanssa rauhan jokaiseen askeleeseen. Voltilta keskihalkaisijalle palatessa oli ravin tahdin kanssa aina tekemistä, mutta
mielestäni onnistuimme hyvin. Laukka ei sitten ollutkaan vain pala kakkua: Peetu olisi mielellään vain rynninyt voltit läpi ja takaisin kiitoradalle keskihalkaisijalle. Keskelle tehty käyntisiirtymä helpotti, samoin
valmentajan antama variaatiotehtävä, jossa keskihalkaisijalle tehtiin keskelle volteista kahdeksikko ravaten ennen uutta nostoa. Kyllä nyt kieputtiin volteilla, hyvä ettei pää sekaisin mennyt! Todella rankka, mutta antoisa treeni siis takana. En tiedä oliko tämä hevoselle vai ratsastajalle raskaampi, sillä melkoisen naatteja oltiin molemmat kun talliin lähdettiin takaisin.
27.04.2015 Kouluvalmennuksessa
Ihanaa päästä jälleen treenaamaan ulkokentälle! Käytiin tänään Peetun kanssa Raiskin Ratsastuskeskuksessa Minna Raiskin yksityisvalmennuksessa.
Vähän tietenkin hevosta jännitti alkuun ja ensimmäiset ravi- ja laukkapätkät oli lähinnä hevosen eteenratsastamista ja tsemppaamista. Jännittäessään Peetu käpertyy hirvittävän pieneksi ja tiukaksi paketiksi ja liikkuu
todella epäpuhtaana ja terävänä. Kiemuraurat, rauhalliset äänikehut ja lukuisat siirtymät saivat Peetun pikkuhiljaa rentoutumaan ja viimeistään siinä vaiheessa, kun
kentän vierestä lähtivät katsojat pois valmentajat pyynnöstä, Peetu alkoi olla oma itsensä. Valmentaja teetti meillä väistötehtäviä sekä laukanvaihtoja. Väistöistä olin Peetusta ylpeä: se malttoi kuunnella, keskittyä ja
työskennellä ihan satasella. Laukkatehtävässä ori kuumui hieman ja normaalistikin reipas askel suureni vielä vähän lisää. Valmentaja joutuikin kerta toisensa perään muistuttamaan rytmistä ja sen
hallittavuudesta. Oikein hyvä mieli jäi kuitenkin treenistä, mielelläni tultaisiin toistekin Raiskille valmennukseen. Ryhmävalkutkin olisivat varmasti hyvää treeniä kisoja ajatellen, Peetu kun vähän jännittää sielläkin aina vähintään
verryttelyissä.
21.04.2015 Iso paha mönkijä
Kuten otsikkokin kertoo, tänään nähtiin ensimmäistä kertaa ikinä Peetun kanssa mönkijä. Se jos mikä oli aika pelottavaa. Harjasin pölyistä oria tallin pihassa ja heppa seisoskeli sidottuna tallin seinän harjauspuomiin. Eväsheinien syöminen pysähtyi kuin seinään jostain tallin kulman takaa kuuluessa mönkkärin pärryytys. Osasin onneksi reagoida nopeasti ja irrotin hevosen salamannopeasti puomista, kiitos vetosolmun. Pian mönkijä olikin jo niin lähellä, että yrityksistäni huolimatta Peetu lähti pakittamaan pellon suuntaan hiljakseen vetäen minua kuitenkin perässään väkivahvana. Yritin mönkijän kuskille huudella, että sammuttaisi hetkeksi menopelin, mutta Jaakko oli kääntynyt jo mönkijöineen toiseen suuntaan. Tässä tilanteessa oli aivan pakko yrittää ensikohtaamista mönkijän kanssa uudelleen, joten soitin Jaakolle pikimiten ja yritin pidellä tärisevää hevosta toisella kädellä vieressäni. Onneksi Jaako oli huomannut värisevän puhelimen ja palasi pian tallin pihaan. Siinä sitten vähän siedäteltiin mönkijään, alkuun ihan vain hiljakseen ja sitten katseltiin kun mönkijä ajeli pitkin pihaa. Jännittävää se oli ja varmasti Peetulle hyvin kuormittavaa, mutta nyt on tehty jotakuinkin parempi tervehdys mönkijään.
30.03.2015 Vähän erilainen hevosenhaku-reissu
Haettiin tänään Tuomon kanssa Peetu uuteen kotiin. Samalla noudimme Rajattomasta Suppu-tamman ja tätä koko reissua varten lainasimme hevoskuljetusautoa, koska Peetu-orin käytöstavoista ei ollut täyttä varmuutta. Varmasti olisi kyllä mennyt matka ihan joutuisasti vaikka olisimmekin kuljettaneet tytön ja pojan vierekkäin traikussa, niin leppoisa Peetu on. Omistaja tiesi kertoa, että tämä nuori ori jännittää helposti. Se tuli selväksi jo lastatessa ja ennenkaikkea kotiportille päästessämme, kun avasimme ovet ja lähdin taluttamaan Peetua ulos. Se tapitti nappisilmillään epäröiden ja kuikuili ulos rauhakseen. -Tule tule vaan, houkuttelin hevosta ja huikkasin Tuomolle että tuo heinää tullessaan viemästä Suppua talliin. Ei tullut Peetu heinillä eikä millään. Aikansa kutakin, tuntui Peetu lopulta tuumivan ja kun oli selkeästi saanut varmistettua ajatuksissaan, että tähän maankamaralle on turvallista laskeutua, käveli ori kiltisti ulos kuljetusautosta. Että sellainen tapaus.
|
|
