10.03.2014 - 23.10.2018
♥
Hippunen
KRJ-I / ERJ-I / SLA-II / Jälkeläisluokka B
|
ERJ-I (31.12.2017)
Jälkeläisluokka B (11.08.2018)
SLA-II (20.10.2018)
Hippu on eloisa ja terhakasti omalla moottorilla liikkuva reipasliikkeinen tamma. Sillä on kaunis iso hyppytyyli ja joustavat liikkeet myös sileällä. Omatoimisuutta ja myös omaa tahtoa tammalta löytyy, joten asioista joutuu toisinaan vähän neuvottelemaan. Tammamainen diivaluonne tietää tasan tarkasti miten haluaisi asioiden olevan ja tavoittelee tätä omaa tavoitetilaansa mielellään vänkäämällä vastaan ikävien asioiden äärellä.
Tarhassa Hippu nautiskelee mielellään auringon lämmöstä, mutta sadekelillä tarhassa odottaa loukkaantunut neiti, joka toruu huomaamattomuuttasi mennessäsi noutamaan tammaa. "Miksi minä olen vielä täällä mudassa enkä tallin lämmössä kauneusunilla?!" se tuntuu sadepäivinä huokailevan käsittelijälle harja littanana. Tallissa Hippu on tilanteesta ja mielialasta riippuen mitä tahansa. Yleisesti ottaen se on asiallinen ja tiukan paikan tullen se kyllä ymmärtää olla hiljaa mikäli käsittelijä vaikuttaa hyvin totiselta, mutta tiettyyn pisteeseen asti Hippu saattaa yrittää tiuskia vastaan. Harjanvedot saa Hipun kanssa olla painavia, sillä hellä hempeily vain kutittaa ja ärsyttää. Sen sijaan päätä ei saa koskea kovakouraisesti eikä harjaa setviä kovin ottein; Hippu kyllä itse viimeistään huomauttaa asiasta jos käsittelijälle ei ole selvää mistä Hippu tykkää.
Selästä käsin Hippu on astetta miellyttävämpi kuin hoitaessa, jolloin se keksii mielellään valittamisen aihetta. Hipulla on rytmi veressä ja tamma löytääkin yleensä hyvin itse paikat hyppyihin ja toivoo tällöin ratsastajalta tilaa toimiinsa. Turha kiskominen ja soopailu selässä saa Hippuun usein vähän työtä pakoilevaa asennetta ja kieltojakin tulee herkemmin. Esteratsuna Hippu on siis oikeissa käsissä mukavan reipas ja tasainen ratsastaa. Myös sileällä Hippu on rytmikäs ja tarkka, mutta vauhtia on helposti liikaa mikäli se siltä sallitaan. Hipusta näkee sileällä, että se on myös estepainotteinen, sillä välillä sen on vaikea asettua koulutehtävien vaatimiin tarkkoihin ja ryhdikkäisiin raameihin. Hipun saadessa kehuja onnistumisistaan se tekee mielellään töitä. Kuten esteradalla, myös sileällä Hippua ei kannata yrittää voimalla hallita. Ratsastaessa on myös syytä olla aina tilanteen tasalla tai mielellään pari askelta edellä tietäen mitä hevoselta haluaa seuraavaksi pyytää, jotta tamma ei joudu arvailemaan ja sitä kautta ärsyyntymään epäselvyydestä.
© AK (vapaasti kopioitavaa)
Sukutaulu
|
Hippusen isänisän Rataraadon ronski nimi oli kuuleman mukaan vahinko: suunnitelmissa oli antaa nimeksi Raitaran Otto, mutta orin emän hoitajan kuullessa nimen väärin päätti riihimäkeläinen ravihevosten kasvattaja Timo Kylläskoski hieman huvittuneena nimetä kasvattinsa Rataraadoksi, kuten hoitaja oli puolikorvalla kuullut tallin toisesta päästä. Liekö nimi ollut enne, sillä uudelleenkoulutus ratsuksi tapahtui jo nuorena hevosen toimiessa kärryjen edessä "hieman" hitaalla sytyksellä. Kasvattajaltaan hevonen muutti siis ruunauksen jälkeen remonttiin ratsutustallille ja siirtyi sieltä hevosia niin vanhempien kuin lapsienkin voimin harrastavan perheen omistukseen omalle pienelle kotitallille. Reissumies on Rataraadon ainoa jälkeläinen. Ruunauksen myötä lempinimellä "Ratti" tunnettu Rataraato tasaantui vielä entisestään ja toimikin koko Peurastulan perheen harrastepainotteisena ratsuna moitteettomasti vuosien ajan. Ratti oli tykätty maastohevonen ja johti maastojoukkoja aina samalla varmajalkaisella otteella vuodesta toiseen. Ratti alkoi vanhemmiten kärsiä pahenevista jalkavaivoista, joiden seurauksena se päästettiin vihreämmille laitumille.
Kouluratsastuksessa menestynyt, hienolla menestyneellä ratsusuvulla varustettu Haikun Helinä päätettiin aikoinaan astuttaa ravisukuisella Rataraadolla lähinnä astutuksen edullisuuden ja tuttavasuhteiden vuoksi pakasteita käyttäen. Helinä synnytti Reissumiehen iäkkäänä ja se jäikin tamman viimeiseksi jälkeläiseksi. Nuorena Helinällä kilpailtiin kouluratsastuksessa, mutta tapaturmaisen jalkavian vuoksi hevonen oli myöhemmät ajat vähällä käytöllä yksityisessä omistuksessa. Yritteeliään, reipasliikkeisen Helinän suvusta löytyy monia menestyneitä nimiä, joten omistaja uskalsi astuttaa hevosen ravisukuisella Rataraadolla tavoitteena saada mukiinmenevä harrastehevonen itselleen jatkamaan Helinän kengissä. Helinä menehtyikin heti seuraavana syksynä Reissumiehen syntymäkesän jälkeen.
Vanhempiensa ainoa jälkeläinen Reissumies joutui myyntiin 1-vuotiaana kasvattajansa sairastuessa vakavasti. Kasvattaja ei kuitenkaan alkuun voinut uskoa miten potentiaalinen hevonen hänellä olikaan: ravuritaustaisen ja koulupainotteisen hevosen yhdistelmä kasvoi eloisaksi, kapasiteetikkaaksi yleishevoseksi, joka vietti ensimmäiset kymmenen vuottansa kahden omistajan yhteisenä treenikaverina ja kilpahevosena sijoittuen mallikkaasti niin koulu- kuin esteluokissakin. Reissumies peri selkeästi sitkeän, moniulotteisen ja yritteeliään luonteen ja sai kaikki vanhempiensa hyvät ominaisuudet itselleen. Reissumies toimi ruunauksen myötä vanhemmiten myös maastotallin vaellushevosena ja oli yllättäen tähänkin pestiin varsin sopiva hevonen.
Toisinaan nimet eivät osu laisinkaan kohdalleen. Näin kävi ehdottomasti Hippusen emän kohdalla, joka sai nimensä hitaasti edenneen synnytyksen vuoksi. Hipun emä Hissunkissun syntyi paljon laskettua aikaa myöhässä ja olikin jo aika isokokoinen maailmaan ilmestyessään. Mikään hiljainen hiirulainen tamma ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut, vaan aika nopeasti nuoren hevosen kasvaessa kävi selväksi, että tämä tamma tekee mielellään asioita, omaa vallan reippaan askelluksen ja ottaa jokaisen päivän vastaan uutena hurjana seikkailuna. Hissunkissun, jota tallin kesken Hissuksi on kutsuttu, on asunut kasvattajansa Marja Kukkolaakson luona koko ikänsä. Sen kanssa on kilpailtu sekä koulu- että esteratsastuksessa pienissä luokissa ja sitä on elämänsä aikana vuokrannut ja treenannut usea eri harrasteratsastaja. Hissu on monipuolinen käyttöhevonen, joka on jättänyt jälkeensä kolme yleishyvää ratsusuomenhevosta.
Kun Kukkolaakson tilalla aikoinaan pohdittiin seuraavan kesän yhdistelmiä, haluttiin Hippusen emänemästä Tähti-Hissusta varsa vielä kun se mahdollista oli. Vanha tamma oli jo alkaut pikkuhiljaa osoittaa vanhenemisen merkkejä, joten tämä astutus oli suunnitellusti tamman viimeinen. Tähti-Hissu, tutummin talin kesken Tähti, oli toiminut nuorempana juoksijana mutta se koulutettiin menestyksekkäästi ratsuksi myöhemmin. Kukkolaakson tilalle tamma ostettiin ratsukoulutettuna ja sen kanssa kilpailtiin jonkun verran esteratsastuksessa, johon Tähdellä riitti motivaatiota ja tarkkuutta. Sileällä tamman kerrotaan olleen varsin vahva ja höyryveturimaisen puksuttelevaa reipasta sorttia eikä näin ollen aivan loistanut koulukentillä. Tähti asui pitkään Kukkolaakson tilalla ja menehtyi pian viimeisen varsansa, siis Hissunkissun, vieroituksen jälkeen omaan karsinaansa.
Tähti-Hissulle oria valikoidessa haluttiin hevosen omaavan vankan ratsusuvun ja rauhallisen luonteen tasapainottamaan Tähti-Hissun puutteita. Juuri sellainen oli Hippusen emänisä Justus, jolla oli näyttönä lukuisat kouluratsastussijoitukset. Hissunkissun oli aikoinaan Justuksen ensimmäinen jälkeläinen, mutta sittemmin sen nimi on ollut yleistynyt näky ratsusukuisten menestyjien sukutauluissa. Justus oli leppoisa ja lauhkea, mutta silti motivoitunut ja ahkera suomenhevosori, joka eli orina koko ikänsä eikä tästä ollut liiemmin haittaa lupsakan luonteen ansiosta. Justuksen kanssa kilpailtiin koko sen elämän ajan kausittain kouluratsastuksessa, minkä lisäksi sen kanssa kokeiltiin myös este- ja kenttäosuuksia harrastemielessä. Myös valjakkoajoon oria mallailtiin, mutta sitä Justus ei milloinkaan ottanut omaksi lajikseen ja sai aikaan miltei vaarallisen tapaturmankin nikotellessaan kärryjen edessä alkutaipaleella.
Jälkeläiset
|
Kilpailutuloksia
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta
|
Hipun päiväkirja
|