virtuaalihevonen / kuvat © luvalla

JUKOLAN PONNE



PERUSTIEDOT    -    KISAKALENTERI    -    VALMENNUKSET    -    PÄIVÄKIRJA    -    HOITO-OHJEET



Virallinen nimiJukolan Ponne
LempinimetPonne, Ponu
VH-numero VH17-018-0455

Rotu ja sukupuolisuomenhevonen, ruuna
Syntymäaika ja ikä 14.05.2014 (16v)
Säkäkorkeus 153cm

KasvattajaHannele Taivalvaara, Jukola
OmistajaElli Mäkioja (Uppe VRL-11253) / Mäkiojan talli

KoulutustasotKO vaB RE 100cm, koulu- ja estepainotteinen




YLA1 / AP4 / Parhaat kilpailupisteet
Palkittu 30.05.2019 Yleislaatuarvostelun tilaisuudessa pistein 36 (18+18) + 24,5 (18,5+6) + 22 + 15 + 6 = 103,5p / YLA1


"Mihin ihminen kaikella ponnella pyrkii, sen hän saavuttaa" - Eino Leino

Ponne on perinteinen suomenhevonen, jolla on hieman höyrypäinen luonne ja vikkelät visukintut. Kun Ponne siirtyi omistukseeni, minua itseäkin toisinaan hirvitti selässä, mutta tätä nykyä Ponne on hevonen, jolla ratsastelee lähitienoon nuoretkin heppatytöt sujuvasti, kunhan suussa on nivelkuolainta vahvempi kuolain ja arjessa on pidetty huolta siitä, ettei takana ole liikaa vapaapäiviä. Rutiineista ja jopa vähän tylsänharmaasta elämästä suunnattomasti nauttiva Ponne on siedättynyt vuosien varrella vaihtuviin käsittelijöihin myös sen ansiosta, että sekä epävarma pikkusiskoni että satulaan vuosikymmenten jälkeen palaileva äitini ovat käsitelleet ja ratsastaneet Ponnella säännöllisesti alusta alkaen.

Ponua on siedätetty värikkääseen arkeen pitkäjänteisesti ja nykyään sen voikin esimerkiksi lastata ilman tuskanhikeä. Hoitaessa Ponne on syytä pistää kiinni, sillä säikähtäessään tallin normaaleja ääniä se ei välttämättä muista varoa käsittelijää. Ponne on kaikin puolin herkkä ja vireä, joten myös käsitellessä se osaa olla välillä todella rasittava höpistessään turhuuksia. Pesarissa ruuna on ehkäpä vielä karsinahoitamista levottomampi, joten se ei sinänsä ratkaise ongelmaa. Ulkona hoitopuomilla Ponne on jostain syystä aina ollut kärsivällisempi etenkin aurinkoisina kesäpäivinä ja uskaltaa vähän rentotuakin. Vaikka Ponnea käsittelee nuoretkin hevosfanit, on sen kanssa kuitenkin osattava olla ymmärtäväinen, varma ja rauhallinen. Ponne onkin pohjimmiltaan todella hyvä opetusmestari niin hoitohevosena kuin harrasteratsunakin.

Ratsailta Ponne on aina ollut enemmänkin eteenpäin menevää kuin hoputettavaa sorttia. Mahdollinen ratsastajan jännittyneisyys lisää yleensä kierroksia vain entisestään, mutta jostain syystä Ponnella on myös tapana skarpata silloin, kun ratsailla ollaan oikeasti täysin hukassa. Äitini on saanut mokailla selässä huolella, eikä Ponne ole milloinkaan alkanut mahdottomaksi hänen kanssaan. Sen sijaan minulle Ponne näyttää närhenmunat aina, kun itse hermostun selässä ja olen valmis heittämään hanskat tiskiin. Ponne ei siis siedä ärsyyntymistä, vaan kiihtyy siitä vain entisestään. Ponne osaa olla kovapäinen, mutta pohjimmiltaan se on lähinnä hermostunut ja herkkä ruuna, jonka stressi vain sattuu purkautumaan joissain määrin myös uppiniskaisuutena. Ponne on aina ollut harrastehevonen, jonka kanssa ollaan kilpailtu pilke silmäkulmassa ja sen myötä menestyttykin. Mitä enemmän ruunalle on tullut ikää ja mitä enemmän meidän yhteistä matkaa on kertynyt, sitä ihanampaa arki on. Ponne on kasvattanut minua ja olen siinä sivussa onnistunut vaikuttamaan hevoseen pienin askelin.

Sileällä Ponnelle voi tarjota oikeastaan jatkuvalla syötöllä tekemistä. Sen keskittymiskyky vain kohenee sitä mukaan mitä enemmän sen täytyy pureskella aivopähkinöitä. Lasten kanssa meno lähtee välillä vähän lapasesta, mutta heiveröisempää kuskia ruuna tuntuu uskovan jopa vähän paremmin kuin omistajaraukkaa, jota kyyditään välillä kuuroilla korvilla ympäri kenttää. Vaikka eipä tuo ruunanrupsukka enää tässä iässä ihan niin usein flippaa ja hyvä niin. Esteradoille Ponne vaatii tasaisen hiljaisen tuntuman ja tilaa hyppyihin. Vauhtia piisaa, mutta tahti sinänsä ei aina löydy itsestään. Into ja energia on kuitenkin valjastettavissa vahvuudeksi aktiivisella ratsastamisella. Ponnen kanssa tulee usein hiki, mutta vaivannäkö kannattaa. Vaikka Ponu on jähmeän tahmea ja persoonaltaan ärsyttävän dramaattinen ja karski, on sillä silti myös hyväntahtoinen, seurallinen puoli, jota se väläyttelee arjen tiimellyksessä nautiskellessaan kiirettömistä rapsutushetkistä ja tarjotessaan ilman väkipakkoa mitä kauneimpia raviväistöjä.


   


SUKUTAULU

   i. Jukolan Pomeranssi
   KTK-III
ii. Taikakuun Taisto
KERJ-II SLA-II YLA2
iii. Kärmeniemen Rasmus
KTK-III KERJ-II SLA-II
iie. Taikakuun Hajalmiina
KERJ-I SLA-I
ie. Suvannon Kesäheinä
ERJ-II SLA-I
iei. Kalevan Ujo-Lemminkäinen
KTK-II KRJ-II SLA-II YLA2
iee. TuuHa Unikka
KTK-III
   e. Kalevan Joikutyttö
   KRJ-II
ei. Virnan Vekseli
KRJ-II
eii. Bellin Halti
eie. Lasitaivas AK
KTK-III
ee. Raudikon Sumu-Tyttö eei. Mäntyharjun Sumu-Tuiske
eee. Kleopatra

JÄLKELÄISET

s. 05.06.2017 t. Riinalan Vienna (e. Riinalan Visla)
s. 15.08.2017 t. Riinalan Pihka (e. Arvolaakson Pilvi)

Ponnesta on jäljellä kaksi (2) pakastetta käytettäväksi omille tammoillemme.