virtuaalinen
islanninhevostalli

Lykkja





Ulkoasu © Sakkura 2017
Kuvat © ransu.kuvat.fi

Vappupäivän irtotunnit 01.05.2018

Aika ja paikka: ti 01.05.2018 klo 13-15 / Islanninhevostalli Lykkja
Mitä: koulu- ja estetunti omilla hevosilla
Miksi: osallistumisoikeus pakkasmaastoilaisilla
Opettaja: Salli Myllymaa

Vappupäivänä järjestetään aiemmin sovitut irtotunnit omilla hevosilla helmikuun pakkasmaastolaisille. Talin ylläpito pahoittelee tunnin ajankohdan venymistä ja toivoo sydämensä pohjasta, että tulette kuitenkin toistekin maastoilemaan!

Kouluryhmä klo 13-14: kiemuraura, taivutukset ja siirtymät
Esteryhmä klo 14-15: kaareva reitti
    - Perho & Roi

Opettajan palautteet:

Britta & Amadeus:
Britta ja Amadeus osallistuivat toukokuun ensimmäisenä päivänä Lykkjan järjestämälle irtotunnille. Vappupäivän rankkasade ei juurikaan hivellyt tuntilaisten mieliä, joten suuntasimme suorilta käsin maneesiin sadetta ja tuulta pakoon. Ryhmäläisten toiveissa oli perustyöskentelyä ja taivutuksia, joten niiden parissa lähdettiinkin ahertamaan. Lyhyiden alkuverryttelyjen jälkeen ohjeistin ratsastajia kolmikaariselle kiemurauralle, jota lähdettiin tunnin edetessä varioimaan askellajein ja voltein. Kiemurauraa työstettiin sellaisenaan käynnissä, ravissa ja laukassa, minkä jälkeen jokaiseen kaarteeseen lisättiin voltti. Volteilla ratsut tuli asettaa ulospäin, mikä teki harjoituksesta entistä rankemman. Kun tämä alkoi iskostua lihasmuistiin, lisättiin välikäyntien jälkeen tehtävään vielä siirtymät suorille pätkille. Tekemistä riitti ja hommia sai tehdä niin ratsastajat kuin ratsutkin. Sievännäköinen Amadeus-ori ei alkuun lämmennyt tehtäväidealle ja Britta saikin tehdä aikamoiset vippaskonstit, ennenkuin poni suostui taipumaan kaareville urille ja asettumaan ulospäin tarpeeksi. Vaadin tältä ratsukolta paljon, koska näin ponin kyllä osaavan, jos olisi viitsinyt. Kiemuraura meni tällä ratsukolla näteimmin laukassa, sillä Amadeus tuntui saavan vauhdikkaasta askellajista hieman toivottua potkua liikkeisiin. Laukkapätkien jälkeen myös harjoitusravissa tehdyt pätkät ja siirtymät sujuivat sulavammin. Tunnin loppupuolella loppukäyntien aikana Britta kertoi Amadeuksen olevan enemmän työajopainotteinen, mistä yllätyin, sillä omaan silmään ponilla oli liikettä ja näyttävyyttä ratsunakin. Pientä vastahakoiluahan poni alkuun tuppasi harrastamaan, mutta tosi hienosti tämä ratsukko "juksasi" minut uskomaan ponin koulupainotteisuuden. Oli kiva ohjeistaa tätä ratsukkoa. Ratsastaja kuunteli ohjeitani ja pyrki muuttamaan ratsastustaan aktiivisesti parempaan suuntaan!

Kioja & Kurre:
Kioja ja Kurre osallistuivat toukokuun ensimmäisenä päivänä Lykkjan järjestämälle irtotunnille. Vappupäivän rankkasade ei juurikaan hivellyt tuntilaisten mieliä, joten suuntasimme suorilta käsin maneesiin sadetta ja tuulta pakoon. Ryhmäläisten toiveissa oli perustyöskentelyä ja taivutuksia, joten niiden parissa lähdettiinkin ahertamaan. Lyhyiden alkuverryttelyjen jälkeen ohjeistin ratsastajia kolmikaariselle kiemurauralle, jota lähdettiin tunnin edetessä varioimaan askellajein ja voltein. Kiemurauraa työstettiin sellaisenaan käynnissä, ravissa ja laukassa, minkä jälkeen jokaiseen kaarteeseen lisättiin voltti. Volteilla ratsut tuli asettaa ulospäin, mikä teki harjoituksesta entistä rankemman. Kun tämä alkoi iskostua lihasmuistiin, lisättiin välikäyntien jälkeen tehtävään vielä siirtymät suorille pätkille. Tekemistä riitti ja hommia sai tehdä niin ratsastajat kuin ratsutkin. Tummanpuhuva suomenhevos-ori Kurre oli näyttävä näky kahden tunnille osallistuneen russponin rinnalla. Alkuun ratsukon meno näytti omaan silmääni aika hurjalta, sillä vauhtia oli muidenkin tuntilaisten edestä ja ratsukko teki kaarevaa uraa hieman suurpiirteisen näköisesti etenkin ravissa, jossa Kurre paahtoi menemään ja ratsastaja pomppi kyydissä parhaansa mukaan. Lähdin työstämään ratsukon liikkeitä ohjeistamalla Kiojalle mielikuvaa jokaisesta sekunnista ja ikään kuin hidastetusta videosta. Kun sain ratsastajan näkemään jokaisen askeleen omana kokonaisuutena, löytyi pikkuhiljaa raviin rytmiä, joka sai radantienkin näyttämään hieman hallitummalta. Siirtymät tällä ratsukolla sujui, samoin taivutukset. Eniten työtä saatiin tehdä juuri reittien seuraamisen suhteen, sillä kun lisäsimme kiemurauraan voltit, oli jälleen edessä työmaata, jotta Kurre malttoi pysyä pohkeen ympärillä volteilla eikä lähtenyt kurvaamaan omin päin minne sattuu kaatuen kaareen. Ravityöskentely oli ratsukon ehdottomia vahvuuksia lopputunnista ja kotiläksyksi annoinkin laukkatyöskentelyyn paneutumista, sillä vaikka hevonen saakin pyörittää laukkaa isosti, on askellajiin löydettävä hieman hillintää ja kootumpaa ajatusta, mikäli laukassa haluaa myös kääntää näppärästi.

Jannika ja Magi:
Jannika ja Magi osallistuivat toukokuun ensimmäisenä päivänä Lykkjan järjestämälle irtotunnille. Vappupäivän rankkasade ei juurikaan hivellyt tuntilaisten mieliä, joten suuntasimme suorilta käsin maneesiin sadetta ja tuulta pakoon. Ryhmäläisten toiveissa oli perustyöskentelyä ja taivutuksia, joten niiden parissa lähdettiinkin ahertamaan. Lyhyiden alkuverryttelyjen jälkeen ohjeistin ratsastajia kolmikaariselle kiemurauralle, jota lähdettiin tunnin edetessä varioimaan askellajein ja voltein. Kiemurauraa työstettiin sellaisenaan käynnissä, ravissa ja laukassa, minkä jälkeen jokaiseen kaarteeseen lisättiin voltti. Volteilla ratsut tuli asettaa ulospäin, mikä teki harjoituksesta entistä rankemman. Kun tämä alkoi iskostua lihasmuistiin, lisättiin välikäyntien jälkeen tehtävään vielä siirtymät suorille pätkille. Tekemistä riitti ja hommia sai tehdä niin ratsastajat kuin ratsutkin. Suloinen russineiti Magi yllätti näpsäkkyydellään: ratsukolla tuntui olevan iloinen tekemisen ja oppimisen meiniki jo alussa ja ratsukon työskentelyä oli ilo seurata. Radantiet olivat tarkkoja ja volttien tekeminen kiemurauran kaarteisiin ei aiheuttanut suurta muutosta etenkään ravin rytmiin. Myös laukassa kiemuraura sujui vaivattoman näköisesti. Koska ponin kanssa tuntui olevan moni asia kunnossa, otinkin syyniin ratsastajan istunnan, jossa siinäkään ei ollut tosin mitään erityisen painavaa sanottavaa. Korjasin hieman kättä, pohkeen paikkaa ja katsetta. Kun ratsastaja alkoi kiinnittää huomiota istuntaan, ponin ratsastaminen jäi hieman vähemmälle, mutta toistojen myötä ratsastaja pystyi hienosti pitämään sekä itsensä että ponin kasassa. Hienoja pätkiä alusta loppuun. Ponissa on potentiaalia nykyistä tasoaan korkemmalle, siitä vaan koulukentille!

Perho & Roi:
Toukokuun ensimmäisenä päivänä järjestetylle Islanninhevostalli Lykkjan estetunnille omilla hevosilla ilmoittautui vain yksi ratsukko, joten Perho ja Roi saivat tehokkaan yksityistunnin. Kun koulutunnin ratsukot kävelivät maneesissa loppukäyntejä, annoin myös Perholle luvan tulla jo kävelemään Roin kanssa letkan jatkoksi. Koska tilanne oli näinkin otollinen vierailevalle ratsukollemme, annoin Perholle mahdollisuuden toivoa tunnin tehtäviä. Roi-poni oli kuulemma hyvin reipas ja innokas hyppääjä, joten esimerkiksi kaarevat reitit ja hallitut lähestymiset olivat ratsukon ikuinen murheenkryyni. Tällä saralla lähdimme siis treenailemaan. Teetin ratsukolla alkuun muutamaa yksittäistä estettä verryttelyhyppyinä. Emme tänään tähdänneet korkealle, vaan pidimme esteet matalina, jotta saimme keskittyä tekniikkaan. Roi oli mielissään jo pienistäkin esteistä ja sukelsi esteeltä esteelle vähät välittäen mahdollisesti pian sekaisin menevistä kompastelevista koivista. Toistot ja ohjeistukseni auttoivat ratsukkoa löytämään kokoajan vain hallitumman tavan lähestymisiin. Kun esteiden määrä nostettiin neljään ja radantiet tehtiin tarkoituksella tiukkoja kurveja sisältäviksi esimerkiksi ympyrälle sijoitettujen kahden esteen vuoksi, alkoi uudet haasteet. "Istu alas ja kuvittele pysäyttäväsi liike nanosekunniksi!" oli ehkä käytetyin ohjeeni koko lopputunnin. Se todella auttoi ja vaikka poni edelleen omasi menohaluja, se malttoi mielensä sen merkityksellisen sekunnin sadasosan, joka toi hyppyyn lisää hallintaa. Kotiläksyksi muotoilin ratsukolle sarjaesteiden ja okserien ratsastamista. Ratsastaja totesi kuitenkin, että usein pienet esteet ja okserit nimenomaan sujuvat, mutta heti kun esteitä korotetaan, paketti räjähtää ja poni on parin ensimmäisen hypyn niin kierroksilla, ettei kuule eikä näe mitään. Kehotin ratsukkoa harkitsemaan estevalmentajan pakeilla käymistä, sillä omat taitoni alkoivat loppua opettajana. Toki minullakin pedagoginen koulutus tuntiopettajan työhön on, mutta tämän ratsukon ongelmat olivat enemmän estevalmennukseen perehtyneen heiniä kuin minun, maastopainotteisen askellajiratsastajan erikoisalaa. Kävimme kuitenkin läpi ratsukon vahvuuksia lopuksi. Tunnilta poistui väsynyt ratsukko, joskin poni olisi lähtenyt vielä uudestaan radalle. Ihailtavaa intoa!