Balder av Rågkross
KRJ-I YLA2
12.09.2010 - 24.05.2019





Balder av Rågkross

KRJ-I YLA2

 

Virallinen nimi Balder av Rågkross Kutsumanimi Pallo
Syntymäaika s. 12.09.2010 (21v) Rotu norjanvuonohevonen
Sukupuoli ori Säkäkorkeus 144cm
Kasvattaja Rågkross Omistaja Uppe VRL-11253
Koulutustasot KO heA RE 70cm, koulupainote VH-numero VH16-053-0089


Palkittu I-palkinnolla 15.06.2016 Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuudessa pistein 7 + 40 + 20 + 20 + 15 = 102p.
Palkittu II-palkinnolla 30.09.2018 Yleislaatuarvostelutilaisuudessa pistein 30 (15+15) - 25 (13+12) - 17 - 18 - 4 = 94p.

Historiaa

Oli vuosi 2010, kun nuori vuonohevos-ori Balder av Rågkross omistukseeni siirtyi. Ensimmäisen vuonohevoseni kanssa opetimme toinen toistamme ja elelimme hitaanpuoleista arkea kotipihassa. Freebokin nettipäiväkirja täyttyi hetkessä ihanien hetkien muistelmista ja treenipäiväkirjan pitämisestä. Kun nettipäiväkirjan tarjoaja lopetti toimintansa, meni menojaan myös meidän huolella täytetty päiväkirja. Mutta me ei siitä lannistuttu. Vuonna 2013 Pallo toimi ratsastuskoulun opetusratsuna, mutta siirtyi melko nopeasti takaisin yksityishevosekseni ratsastuskoulunkin lopettaessa. Balder sai vuonna 2014 kaverikseen monta rotukaimaansa, kun Vuonohevostalli Lykkelig sai alkunsa. Orin kanssa alettiin pohtia tulevaisuutta tavoitteellisemmin ja pian meillä olikin jo uusi kisakausi ja valmennuspäivät kalenterissa. Ja löytyi meiltä sitten omasta takaa myös tyttöseuraa Pallolle, joka sai heti vuonna 2014 peräti neljä jälkeläistä. Pallo on kiistatta yksi elämäni tärkeimmistä vuonohevosista. On ollut mielenkiintoista saada opettaa nuorta hevosta alusta asti haluamilleni tavoille vuosien varrella ja päästä seuraamaan lähietäisyydeltä orin huimaa kehitystä nuoresta klopista täysjärkiseksi käyttöhevoseksi.

Luonne

Pallo on luonteeltaan vauhdikas, energinen ja aavistuksen kuriton. Ori on kuitenkin tasaantunut mukavasti iän myötä. Nykyään yhteistyöhön suostutaan yllättävän helposti ja vaikka reipas askel onkin edelleen tallessa, on Pallo kuuliainen ratsu kunhan sen saa oikeasti kuuntelemaan apuja. Kovin korkealle tasolle sen keskittyminen ei riitä, mutta ori on ehdottoman kyvykäs ja tasokas omalla tasollaan.

Vahvaluonteisena persoonana ori vääntää mieluusti asioista ihan vain kokeillakseen missä rajat kulkevat. Pallo vaatiikin selkeät rajat, säännöt ja lait, jotta se suostuu käyttäytymään fiksusti. Käsitellessä Pallo on yleensä hyvin virkeä eikä oikein malttaisi aina seistä paikallaan. Toisaalta turha pyöriminen on myös silkkaa kokeilemista, vaikka osin hevosen aktiivisuus kyllä vaikuttaa myös levottomuuteen. Pallo on vuonohevoseksi yllättävän aktiivinen ja rämäpäinen, mutta onpahan noita vallattomampiakin vuonoja kohdalle kyllä osunut. Pallo ei omaa mitään erityisiä pahoja tallitapoja eikä se ole koskaan käsittelijälle ilkeä: Pallo on vain haka aiheuttamaan turhaa sählinkiä niin tarhassa, pihapiirissä, tallissa kuin trailerissakin. Mainittakoon vielä, että ne satunnaiset eläinlääkärireissut ne vasta jännittäviä ovatkin olleet, kun aina ei ole voinut tietää miten Pallo aikoo tänään käyttäytyä. Lullen ettei ori aina itsekään tiedä.

Selästä käsin mennään kovaa, mutta maltetaan myös tehdä keskittyneesti töitä kunhan vähän saadaan ensin pistää hanttiin ja kokeilla josko voitaisiinkin tänään treenata vähän laukkaväistöjä. Pallo on kova poika ehdottelemaan ties mitä kiemuroita, mikäli sille ei tehtävä tunnu maistuvan. Vauhti on yleensä kuitenkin se ykkösehdotus, sillä mitä kovempaa ja hurjemmin edetään, sitä hauskempaa orilla on. Iän myötä Pallo on alkanut tasaantua ja turhaa hölmöilyä on alkanut jäädä pois matkasta pikkuhiljaa. Edelleen pohjeavut menevät herkemmin läpi kuin ohjas- ja istunta-avut, mutta työntekoon jaksetaan jo keskittyä pidemmän aikaa tylsistymättä. Pallo vaatii paljon mielenkiintoista tekemistä ja vaihtelevan viikkosuunnitelman pysyäkseen järjissään. Pallo on passeli maastoratsu reippaudestaan huolimatta: tällä hevosella on maailman luotettavin askel. Koskaan Pallo ei kompuroi tai säiky aiheettomasti ja sen kanssa on ihan miellyttävääkin liikkua luonnossa, kunhan ratsastajalla on itsevarma ote ratsastukseen ja taitoa kertoa hevoselle rohkeasti missä tahdissa edetään.


Sukutaulu

I.   Sigurd av Hallonbäck

ii. Torden av Hallonbäck
rnhkko, 140cm
iii. Rajman
rnhkko, 142cm
iie. Myntas Rosette
rnhkko, 138cm
ie. Rönnbergs Heika
phkko, 140cm
iei. Rönnbergs Fnor
phkko, 139cm
iee. Catinka av Eriksson
rnhkko, 140cm

E.   Hjertensfryd

ei. Torval
hhkko, 145cm
eii. Grinde
hhkko, 142cm
eie. Ulvir
rnhkko, 145cm
ee. Kira
rnhkko, 137cm
eei. Atle
pnhkko, 140cm
eee. Hyndia
rnhkko, 137cm

Balderin isänisä Torden av Hallonbäck oli komea ruotsalaissyntyinen vuonohevosori. Väritykseltään se oli ruunihallakko ja säkäkorkeutta sillä oli noin 140cm. Torden on Petterson nimisen perheen pienen kotitilan ensimmäisiä kasvatteja. Ori toi perheelle ylpeydenaihetta saavutuksillaan. Luonteeltaan temperamenttinen Torden kiersi kouluratoja varsin mukavalla menestyksellä. Myös näyttelyistä ori on saanut palkintoja ja arvonimiä, omasihan se varsin komean rakenteen. Jalostuskäytössä Torden osoittautui oikeaksi aarteeksi hyvän perimänsä ansiosta ja monet orin jälkeläisistä ovat perineet isänsä hienon olemuksen. Ori on kantakirjattu ja sillä on jälkeläisiä myös muissakin Pohjoismaissa kuin kotimaassaan. Torden vietti viimeiset vuotensa synnyintilallaan.

Balderin isänisänisä Rajman syntyi Ruotsissa. Säkäkorkeutta sillä oli 142cm ja väriltään se oli ruunihallakko. Rajman oli luonteeltaan kuin tulta ja tappuraa, ja sen kanssa tulivat toimeen lähinnä vain kokeneet ratsastajat. Oria ei haluttu ruunata sen kohelluksista huolimatta, sillä se oli erinomainen periyttäjä, ja sen jälkeläisistä monet ovat perineet isänsä kyvyt kouluratsastuksessa ja valitettavasti jotain myös luonteesta. Ori kilpaili kouluratsastuksessa ja menestyikin kyseisessä lajissa. Aktiivisen kilpauransa jälkeen ori palasi takaisin synnyintilalleen.

Isänisänemä Myntas Rosette oli rakenteeltaan pienikokoinen ruunihallakkotamma, kotoisin Ahvenanmaalta. Tamma myytiin seitsemän vanhana Ruotsiin, jossa sen osti vuonohevosten kasvattamista aloitteleva perhe. Säkäkorkeutta tammalla oli 138 cm. Se on kilpaillut vähän kouluratsastuksessa seuratasolla, mutta enimmäkseen sen kanssa käytiin näyttelyissä. Lisäksi Rosette toimi perheen lasten turvallisena ensiratsuna. Luonteeltaan Rosette oli hyvin kiltti ja rauhallinen tamma, joka ei turhista hötkyillyt. Jälkeläisiä sillä on viisi, kaksi orivarsaa ja kolme tammavarsaa.

Balderin isänemä Rönnbergs Heika oli väriltään punahallakko ja säkäkorkeutta tammalla oli tasan 140cm. Heika on syntynyt Etelä-Ruotsissa Skånen maakunnassa. Tamma asui koko ikänsä synnyintilallaan ja vietti siellä vanhuudenpäivänsä perheen lastenlasten ratsuna. Heika pärjäsi nuoruudessaan mallikkaasti kouluratsuna, mutta onpa sillä kilpailtu myös valjakkoajossa. Luonteeltaan tamma oli hieman neitimäinen ja todella itsepäinen. Heikan kanssa käytiin myös useissa näyttelyissä, joista poistuttiin usein hyvillä mielin ruusukkeiden kanssa. Jälkeläisiä tammalla on seitsemän kappaletta, kolme orivarsaa ja neljä tammavarsaa.

Balderin isänemänisä Rönnbergs Fnor syntyi Skånessa Etelä-Ruotsissa pienen perhetilan ensimmäisten kasvattien joukossa. Väriltään ori oli punahallakko ja sen säkäkorkeus oli 139cm. Luonteeltaan ori oli tavattoman omapäinen ja laiska, mutta silti miellyttämishaluinen. Jälkeläisiä tällä orilla on muutama kappale eri puolilla Pohjoismaita. Fnorin kanssa kilpailtiin jonkin verran sekä valjakkoajossa että kouluratsastuksessa. Kummankin lajin parissa tuli hieman menestystä. Fnor nukkui pois synnyintilallaan kunnioitettavassa 20 vuoden iässä.

Isänemänemä Catinka av Eriksson syntyi Pohjois-Ruotsissa lähellä Ruotsin ja Norjan välistä rajaa. Väriltään tamma oli ruunihallakko ja säkäkorkeutta sille oli kertynyt noin 140cm. Catinka kilpaili omistajansa kanssa kouluratsastuksessa seuratasolla. Valjakkoajoa se pääsi kokeilemaan erään lajin ruotsalaisen huippunimen kanssa ja saavutti tämän ohjastamana Ruotsin mestaruuden lajissa. Luonteeltaan Catinka oli mitä tyypillisen vuonohevonen, jääräpäinen, mutta myös hieman neiti, eikä tamman kanssa meinannut pärjätä millään, ellei omannut päättäväistä ja periksiantamatonta luonnetta itsekin.

Jälkeläiset

s. 02.08.2014 o. Lykkelig Alder e. Brynhild Glittriga
s. 07.11.2014 o. Lykkelig Hjelmer e. Derian Gina
s. 12.12.2014 o. Lykkelig Lukas e. Lykkelig Cilla KTK-II
s. 13.12.2014 t. Lykkelig Inga e. Thea av Kleppur
s. 29.06.2017 o. Lykkelig Bamse e. Derian Lydia


Kilpailumenestys

40 KRJ-sijoitusta

26.10.2014 KRJ helppo A5/60
24.10.2014 KRJ helppo A7/60
11.11.2014 KRJ helppo A1/40
09.11.2014 KRJ helppo A6/40
18.10.2014 KRJ helppo B1/40
17.10.2014 KRJ helppo B3/40
08.10.2014 KRJ helppo A2/30
07.10.2014 KRJ helppo A5/30
06.10.2014 KRJ helppo A4/30
11.10.2014 KRJ helppo A4/30
15.06.2014 KRJ helppo A7/60
08.06.2014 KRJ helppo A3/40
29.05.2014 KRJ helppo A3/40
26.05.2014 KRJ helppo A4/40
25.05.2014 KRJ helppo A4/40
24.05.2014 KRJ helppo A6/40
21.05.2014 KRJ helppo A3/40
15.05.2014 KRJ helppo A1/60
14.05.2014 KRJ helppo A2/30
13.05.2014 KRJ helppo A3/60
21.11.2014 KRJ helppo A5/50
16.11.2014 KRJ helppo A4/50
16.11.2014 KRJ helppo A6/50
13.11.2014 KRJ helppo A2/50
18.11.2014 KRJ helppo A5/30
13.05.2014 KRJ helppo A1/30
03.04.2014 KRJ helppo B 1/30
30.03.2014 KRJ helppo A3/30
20.03.2014 KRJ helppo A 6/40
16.03.2014 KRJ helppo A 1/50
01.07.2012KRJhelppo B6/40
25.06.2012KRJhelppo B6/50
23.06.2012KRJhelppo B2/50
23.06.2012KRJhelppo B2/50
17.06.2012KRJhelppo A3/40
15.06.2012KRJhelppo B8/100
13.11.2014 KRJ helppo A5/30
12.11.2014 KRJ helppo A3/30
06.11.2014 KRJ helppo A2/30
04.11.2014 KRJ helppo A3/30

Päiväkirja


Merkinnät © omistaja

13.04.2016 Päiväkirjamerkintä: Reipas maastolenkki ikinuoren kanssa

Tänään mentiin ja kovaa mentiinkin. Minua odotti tarhassa valoisa hevoskaveri, joka suorastaan aneli päästä tekemään jotakin mukavaa ja erilaista. Pallolla ei tuntunut taluttaessa saatika hoitassa pysyvän ajatukset koossa ei sitten millään, joten nopea läpiratsastus vaihtui lennosta maastokruisailuksi. Oikeastaan olin sitä jo kaavaillut muutama päivä takaperin, mutta silloin minulla oli työkaverina niin nöyrä ja mukavaluonteinen Pallo, etten voinut vastustaa kiusausta treenata kunnolla sileällä kun kerrankin yhteistyökumppanina oli niin kelpoisa peli. Tänään ei orin mielestä ollut mikään tavallinen arkipäivä ja minäkin inspiroiduin siinä hötäkässä rämäpääksi, joten vaihdoin suitsiin nivelien sijaan kolmipalakuolaimen (ero on oikeasti orin kanssa huomattava näinkin pienen kuolainvaihdon jälkeen) ja varustin hevosen maastovalmiuteen.

Ensimmäiset hiekkatiepätkät sain oll hyvin tarkkana ponin selässä. Muutaman kerran harmittelin toimintaani, sillä askellajien läpikäyminen kentällä ennen aukeille alueille siirtymistä olisi ollut kyllä tänään kaiken yhteistoiminnan alku ja juuri. Nyt kun pahimmat höyryt olivat edelleen tallella, oli suuri työ pidellä Pallo ohjan ja pohkeen välissä. Onneksi meillä on hyvin mäkistä maastoa, joten suuntasin melko pian lähimmän mäen juurelle, annoin hevoselle laukka-avut ja otin varman otteen harjasta. Sitten ampaisimme laukkaan, jollaista en olisi uskonut tästä vanhasta herrasta edelleen löytyvän. Pallo on siitä huippu, että se on maailman parhaalla tasapainolla varustettu enkä hetkeäkään pelännyt selässä mahdollista kompurointia. Siinä me vain viiletimme huhtikuun kevätauringossa pikkukivien kopistessa kenkien alla ja tuulen jäädyttäessä korvani vihloviksi.

Pallo laukkasi, laukkasi ja laukkasi vielä vähän lisää. Mäen päällä siirryimme yhteisymmärryksessä raviin ja hiljensimme pikkuhiljaa käyntiin. Pitkä mäkisuora oli tehnyt tehtävänsä: eipä ollut enää herralla kiire ja kävely maistui. Loppulenkin sain nauttia ratsastelusta: oria ei tarvinut pidätellä muttei liiemmin pyytää kyllä eteenpäinkään. Kummallisia asioita ei tullut vastaan, vaikka mitäpä ori niitä oudoksumaan: Pallo on yllättävän tasavarma maastossa eikä jaksa säikkyä turhuuksia. Kotiin palasi virkistynyt kaksikko, joista se nelijalkainen ainakin sai ajatukset taas kokoon ja vähän himmausta aktiivisuuteen. Fakta kuitenkin on, että parin päivän päästä ori on taas vailla jännää tekemistä, mikäli sille suodaan liikaa vapaata.

09.07.2015 Kotivalmennus: Sujuu ne hypyt kouluratsultakin!

Otettiin tänään meidän reippaan ratsastaja-tallityttö-monitoimiapukäsi Jasmiinan kanssa missioksi Pallon hyppyyttäminen, sillä kyllä se vannoutunut koulukilpurikin hypätä usein osaa ja virkistäytyminen on tärkeää. Palloa on irtohypytetty useammin kuin hypätty ratsailta, joten pientä alkukankeutta oli nähtävillä pienien kavalettihyppyjen kanssa. Ratsastin ensin itse Palloa ja Jasmiina toimi "valmentajana" ja vaihdoimme jossain vaiheessa kuskia. Sarja osoittautui selkeästi vaikemmaksi kuin yksittäiset pystyesteet. Pallolla oli reipas ja positiivinen ote hyppäämiseen, mutta jalat menivät välillä solmuun tai rytmi oli täysin ratsastajan käsissä, eikä hevonen aina tuntunut tietävän koska sitä oikein pitäisi ponnistaa jotta esteiden yli pääsisi. Pidimme estekorkeuden suht pienenä, jotta Pallolle jäi hyvä mieli treenistä ja onnistuminen pysyi helppona. Estetreenin lopussa Jasmiina innostui vielä kokeilemaan muutaman kerran trippeliä, joka ensikauhistukseni jälkeen sujui itseasiassa kaikkein parhaiten. Nouseva este oli orille selkeästi helpommin hahmotettavissa, eikä ponnistamisessa siltä osin ollut ongelmia. Näinköhän meidän Pallosta olisi estekisoihinkin potentiaalia..?


   

02.08.2014 Kouluvalmennus: Heli Korppilaisen ohjauksessa

Tämän päivän kertaava kouluvalmennus Heli Korppilaisen ohjauksessa sujui mallikkaasti. Balder tuntui jo alusta lähtien todella vastaanottavaiselta ja selkeästi uusi paikka uusine harjoituksineen toi kaivattua virkeyttä hevoseen. Heli teetti meillä temponmuutos-harjoituksia ja lopputunnista työstettiin myös laukkaa tarkasti. Ravi oli meille tänään helpoin askellaji ja siinä lisäykset ja kokoamiset sujuivat todella näppärästi. Käynnissä en saanut hevosesta irti kovin irtonaisia liikkeitä ja muutenkin askellus tuntui tahmaiselta. Laukassa vaikeaksi osoittautui vastalaukka uran sisäpuolella ja laukan kokoaminen samalla. Pallo kyllä eteni rytmikkäästi, mutta vastalaukassa suoraan eteneminen ei ollut helppoa. Sain tehdä tosissani töitä, jotta sain hevosen suorana pitkät sivut päästä päähän. Oli erittäin hyvä idea lähteä tässä vaiheessa vähän kertailemaan juttuja, kun ollaan jo kilpauran loppusuoralla ja viimeisestä valmentautumisesta on aikaa.

20.07.2014 Päiväkirjamerkintä: Maastoreissuja ja kahluuta

Käytin Palloa tänään maastossa ja samalla reissulla kahlaamassa järvessä. Herra Balder ei ole osannut olla nätisti viime aikoina, joten maastolenkeillekään sitä ei olla uskallettu ottaa mukaan. Tänään oli niin kamala helle, että minun kävi ihan hevosia sääliksi. Naapurintytöt olivat käyttäneet Triikkaa ja Frillaa järvessä jo päivällä ja olivat aikeissa lähteä illemmalla viemään kahluureissulle myös Iisaa ja Klaaraa. Minun oli siis aivan pakko lähteä Pallon kanssa luontoon, sillä se jos kuka oli jäänyt vähemmälle huomiolle tänä kesänä. Helle oli ottanut minun onnekseni veronsa myös Pallolta, joten vauhtia ei ollut normaaliin tapaan liikaa. Rannassa Balder pyrki kovasti pulikoimaan, joten käytiin läpi pieni vääntö siitä, ollaanko nyt kahluu- vai uimareissulla. Takaisin tallille köpötellessämme Balder alkoi tuntua jo ihan kivalta. Harmi vain, että viimeistään paukkupakkasilla Balder on taas oma virkeä itsensä. Onneksi on näitä pieniä onnenhetkiä.


  

17.06.2013 Kotivalmennus: Treenikaverina Maija

Tänään Pallon selkään nousi tuttu ratsuttaja Maija, joka on muutaman kerran aikasemminkin noussut Pallon selkään. Maija on antanut minulle aiemmin hyviä neuvoja nuoren hevosen ratsastukseen ja hyvältähän tämän kaksikon treenihetki näytti jälleen. Maija ratsasti orilla itsenäisesti, mutta minun seuratessa treeniä Maija ikään kuin myös valmensi minua siinä samalla kertoessaan hyviä vinkkejä Pallon kanssa treenailuun. Pallo oli alkuun hieman tuli persiin alla, mutta Maija sai hevosen nopeasti ohjan ja pohkeen väliin ja motivoitumaan työntekoon niin, että treenaaminen tuntui kummankin osapuolen mielestä mukavalta. Maija työsti Pallon kanssa väistöjä ja kiemurauria sekä siirtymiä. Myös kulmien läpiratsastamiseen käytettiin aikaa. Maijalta sateli kehuja: orilla ei ole tapana herkästi luistaa työnteosta ja kun siihen saa otteen ja vauhtia himmailtua tasaisemmaksi, on Pallo nöyrä ja yhteistyöhaluinen. Toisinaan Pallokin saattaa ryhtyä laiskottelemaan ja kantamaan itseään takapää ponnettomana, mikä oli mielenkiintoista huomata myös maastakäsin ja tähänkin sain Maijalta ratsastusvinkkejä.

14.06.2012 Päiväkirjamerkintä: Ensimmäiset oikeat kilpailut takana

Huh miten pitkä ja uuvuttava päivä takana. Pallo pääsi tänään ensimmäistä kertaa ihan oikealle kilpamatkalle, joka kyllä pyrittiin hoitamaan yhtä rutiinilla kuin valmennusreissutkin, joihin Pallo on viime aikoina tottunut. Harjoituskisojakin on ollut takana, samoin kuin muutamat epäviralliset näyttelyt kokemusmielessä. Tänään Pallo lastattiin traileriin ja kiikutettiin Parnaskosken ratsutilalle hevosen ensimmäisiin varsinaisiin koulukilpailuihin. Pallo oli oma hötkyilevä itsensä, mutta radalla itsessään siitä löytyi todella hyvä tatsi työntekoon ja sain kyllä olla hyvin ylpeä nuoresta orista. Sijoituksille emme ihan yltäneet, mutta sijoittuminen selkeämmin ylä- kuin alakanttiin osallistujiin nähden pisti hymyilyttämään. Olisi tämä reissu huonomminkin voinut sujua, joten oikein saa kyllä lähteä varmoin ja iloisin mielin kohti tulevia kisareissuja. Ensi kerralla on syytä lähteä vielä hieman aikaisemmin matkaan, jotta Herra Hötkyläinen saa rauhassa tasata ajatuksensa paikanpäällä.




VIRTUAALIHEVONEN / KUVAT © PAULIINA KONTINEN