∼ CHRISTMAS EDITION ∼


KATRIINAN TALLI

PORTINPIELI      TALLIN JOULUPIHA      LIINAHARJAT      VILINÄÄ JA VILSKETTÄ      JOULUKALENTERI


Kototallin Holtti

Jos joulupihan kävijä erehtyy rapisuttelemaan myymälän paperipussia oripihaton aidan vieressä, saa hän pian seuraa liinaharjaisesta Holtista, joka puskee itseään aidan yli pyrkiessään tutustumaan ihmistuttavuuden pusseihin ja taskuihin. Varo tumppujasi, ne saattavat pian olla tämän veijarin suupielissä!

Kototallin Holtti on 10.06.2018 syntynyt 4-vuotias suomenhevosori. Korkeutta vaaleanrautiaalla on 158cm. Kototallin kasvatti muutti meille jo hyvin nuorena kloppina. Sitä koulutetaan ja treenataan koulupainotteiseksi ratsuksi.

Meidän oli tarkoitus pienentää hevosmäärää ja välttää uusien hevosten ostamista tilanteessa, jossa entisillekään ei meinannut löytyä aikaa ja tallin toiminnan tulevaisuuden näkymät näyttivät hieman harmailta. Jotenkin Holtti vaan kolahti. Kototallin pihatossa hieman kauempana emänsä vierellä ihmettelevä orivarsa kauhoi luoksemme mahtipontisin askelin heti kun tallin omistajan kanssa pihaton portille saavuimme juttelemaan mahdollisista kaupoista. Vielä maitovarsan iässä tapaamishetkellä ollut Holtti oli rohkea ja reipas, enkä voinut olla ihastumatta sen rennonrempseään elämäntyyliin. Kasvattaja aprikoi, että Holtista kasvaisi jykevähkö, kunnonkokoinen hevonen. Ja sellaisen todentotta sain. Holtti on reipas, sitä en voi olla painottamatta liikaa. Ori kuuntelee jo aika mukavasti helliäkin apuja, eikä sitä tarvitse olla kokoajan pidättelemässä. Nuori ori on kovahko temperamentiltaan ja pistää kapuloita rattaisiin aina kun ei malttaisi keskittyä. Selkään ei vielä tällä hetkellä voi päästää kuin tutut osaavat kuskit.

Sukujuuret

isä Aivan Hervoton
KTK-II ERJ-I KERJ-I
       ii Turmeltajan Heros KTK-II       iii Turmeltajan Hemuel KTK-II KRJ-II SLA-II
      iie Kuuralehdon Haltialaulu KTK-II KRJ-II ERJ-II SLA-II
      ie Rätvänän Aniliini KRJ-II SLA-II       iei Fiktion Pekuri
      iee Rätvänän Aniliija KTK-III
emä Kaunon Hiputti
KTK-III SLA-I
      ei Fiktion Hohkaus KTK-III KRJ-I SLA-I YLA2       eii Fiktion Leimaus KTK-III KRJ-I SLA-I YLA2
      eie Ventoksen Makia KRJ-I
      ee Vaniman Haamumieli KTK-III KRJ-I SLA-I YLA2       eei Kadotettu Vinsentti KTK-II KRJ-I SLA-I
      eee Viisikon Hepsankeikka KTK-II KRJ-I SLA-I

Holtilla on pitkä suku. Yllä olevaan sukutauluun on merkattu kolme ensimmäistä polvea. Sivujen toimivuus on tarkistettu, eli ensimmäisessä kolmessa polvessa ei ole rikkinäisiä linkkejä.

Jälkeläiset:
    ♥ s. 09.09.2018 o. Riinalan Huisi

Muistoja, elämää ja tapahtumia

Lokakuu 2018: Katse kirkkaasti tulevaisuuteen
Meidän ensi kevät näyttää vahvasti siltä, että valmentautumaan täytyy päästä ja vähän äkkiä. Tämä loppuvuosi käytetään vielä hölläilyyn ja köllöttelyyn: Holtilla ollaan ratsastettu kolmisen kertaa viikossa, kokeiltu vähän ilman kuolaimiakin ja laukattu pikkupätkiä. Holtti tekee edelleen töitä uskomattomalla ponnekkuudella, mutta vaatii myös omaa aikaa ja rauhaa. Emme ole vielä matkustaneet valmennuksiin tai muihin tapahtumiin, joten ensi keväänä matkusteluakin pitäisi alkaa ihan tosissaan treenata. Kotonahan Holtti on varma ja mukava ja tuntuu että se vain fiksuuntuu viikko viikolta entisestään! Järkkymätön perusluonne on ehdottoman tärkeä ominaisuus näin isokokoisen hevosen kanssa. Holtille alkaa olla kokoajan vain selvempää se, ettei ihmistä jyrätä miten sattuu. Olen yrittänyt olla hevosella reilu ja rehti, mutta myös ehdoton. En katso kukkoilua sormien läpi ja pyrin pelaamaan varman päälle käsiteltäessä. Kukaan ei jaksa konstikasta mammuttia, eikä sitä varmaan kukaan haluaisi ostaa jos joutuisin pitovaikeuksien vuoksi siitä luopumaan. Ja en minä luopua tästä halua, mahtava raakilehan Holtti on! Tietynlaista vastarintaa on vain toisinaan ilmassa ja silloin tekisi mieli heittää hevonen takaisin pihaton nurkkaan mököttämään. Seuraavana päivänä Holtti saattaakin olla taas paljon vastaanottavaisempi ja juuri ne hetket pitävät mielen kirkkaana. Valmentajan läsnäolo tulee tarpeen keväällä monestakin syystä, sillä toivoisin minun löytävän hevoseen vielä paremman yhteyden. Ja jotenkin minusta on alkanut löytyä se todellinen kisaajan voitontahto ja menestymisen halu, joka on ollut aika kauan piilossa puksuttaessani pitkin metsiä pulleilla puttepalloillani.

Elokuu 2018: Käynti- ja raviratsu valmiina!
Meidän Holttiino onkin ollut jo aika reipas poika viime aikoina! Sitä on viety eteenpäin selästä käsin ja se osaa jo kantaa käynnissä ja ravissa ratsastajaa uraa pitkin hienosti selässään. Laukkaa ajattelimme vielä säästellä ja kokeilla sitä aluksi juoksuttaen ratsastaja selässä. Käyntiä ja ravia on tarkoitus alkaa pian työstää myös kaarevilla urilla, sillä suorilla pätkillä Holtti on jo hieno. Se on niin vastaanottavainen uutta kohtaan, että sen kanssa on helppo kokeilla ja onnistua. Holtilla on kuitenkin tietty kapasiteetti jota se pystyy käyttämään seuraelämäänsä ja treeniin. Vastapainoksi ori vaatii vapaa-aikaa ja tavallista hevosen arkea ihan itsekseen pihatossa laumassaan, jossa se on omissa oloissaan, mutta pitää silti huolen ettei jää yksikseen pihattoon. Sympaattinen Holtti on ottanut oman paikkansa ihanana persoonana meidän tallilla. Ja edelleen Holtti on yksi suuri motivaattorini tallin arjessa, sillä aina perusarki ei ole ihan niin pumpulista vaahtokarkkiunelmaa kuin heppakirjoissa. Huolia on, eikä taloudelliset huolet niistä pienimpiä. Onneksi hevoset ovat olleet nyt suht terveinä, jotta on yksi kuluerä ja huoli vähemmän.

Heinäkuu 2018: Maastossa Remun ja Holtin kanssa
Holtti joutui tänään uuden äärelle, kun nappasin sen laitumelta Remun ohella mukaani tallipihaan, varustin Remun ratsastustamineisiin ja otin Holtin käsihevoseksi kylkeen kävelylle. Remu on meidän luottoheppa kaikissa tämänkaltaisissa opetustilanteissa ja oikeastaan muutenkin. Se kulkee tasaisesti ja siihen todella pystyy luottamaan. Holtin tapauksessa ei tarvinut myöskään pelätä, että oma ratsuni niskoittelisi, kun ottaisin 3-vuotiaan Holtin kylkeen öykkäröimään. Holtti kyllä nöyrtyi rooliinsa käsihevosena ihan kivasti ja viimeistään siinä vaiheessa, kun Remu sille kerran näpäytti hiekkatiellä, ettei ole soveliasta tuolla lailla riehumiseksi pistää, kulki Holtti tosi rauhakseen tietä pitkin. Kovin kaukana kotoa me ei käyty, mutta kävelylenkki oli nuorelle hevoselle hyvä kokemus ja Remukin pääsi ulkolemaan. Raviksi en uskaltanut pistää, sillä pidin ohjia yhdellä kädellä ja Holttia toisessa. Jos Holtti olisi päättänyt lähteä revittelemään juostessa, olisi se päässyt herkästi karkuun. Ajattelin kokeilla ravia ensi kerralla ihan kentän aitojen sisäpuolella turvallisuussyistä. Holtille ollaan muuten soviteltu varusteita harva se päivä ja juoksuttaessa se on jo aika kuuliainen. Selässä ollaan roikuttu, muttei käyty vielä varsinaisesti. Hiljaa hyvä tulee!

Kesäkuu 2018: Holtti saapuu
"Kotona ♥ Se on ihana!" lähetin Whatsappissa ystävälleni kuvaterveisen kera. Kuvassa ei kyllä näkynyt muuta kuin villisti poispäin kamerasta ravaavan oripojan pylly ja huiskea häntä, mutta kuva sekin oli. Ja minä katselin niin vaaleanpunaisten lasien läpi kaikkea sinä päivänä, että vähät välitin mistään elämän realiteeteista kuten koko kevään ajan vaivanneista rahahuolista ja muutaman hevoseni terveysongelmista. Holtti tuli ja muutti kaiken: poika toi mukanaan aikaavievän koulutusprojektin, mutta myös uutta intoa, iloa, onnistumisia ja hyvää mieltä. Hevonen osui tielleni juuri oikealla hetkellä ja siitä olen ikuisesti kiitollinen.

KATRIINAN TALLI ON VIRTUAALITALLI / TÄMÄ ON VIRTUAALIHEVONEN / TUTUSTU TEKIJÄNOIKEUKSIIN