∼ CHRISTMAS EDITION ∼


KATRIINAN TALLI

PORTINPIELI      TALLIN JOULUPIHA      LIINAHARJAT      VILINÄÄ JA VILSKETTÄ      JOULUKALENTERI


Pikkusillan Alpo

Ponipihaton musta poniruuna tahtoisi olla siellä, missä ihmisetkin. Se ravaa aidan vierustaa kirkuvan lapsen perässä ja hamuaa välillä leivänkannikkaa aidan välistä korvat höröllä. Mitä innokkaampi mini-ihminen aidan takana on, sitä enemmän poni innostuu. Ei paljon ikä tai laiskuus tätä ponia vaivaa!

Pikkusillan Alpo syntyi 20.06.2011 Pikkusillan tallilla, josta se muutti meille vuonna 2014. Korkeutta tällä mustalla 15-vuotiaalla ponilla on 103cm. Alpo on ratsukoulutettu (heB/50cm) ja se asuu ponipihatossa toimien välillä tyttäremme ja naapuritalojen lasten ratsuna.

Alpo on shetlanninponeistamme ehkä kaikista fiksuin ja taitavin. Se on vain viisastunut iän myötä ja on erittäin hyvä lasten poni. Nuorempana Alpo osasi olla oikea maanvaiva kaikessa ponimaisuudessaan, mutta eipä se enää näe tarpeelliseksi jekkuilla. Nykyään Alpo innostuu kaikenlaisesta puuhastelusta niin maasta käsin kuin ratsailtakin ja sen luottaa antaa naapurin tytöille itsenäiselle maastoretkellekin ratsuksi. Alposta on tullut vanhemmiten säyseän lisäksi myös ehdottoman sosiaalinen ja jopa läheisriippuvainen. Sitä ei voi jättää pihattoon yksin tai jos niin erehtyy tekemään, se tulee sieltä kyllä aidan ali kavereiden luokse tallin pihalle. Alpo nauttii monista yhtäaikaisista pikkukäsistä, jotka rapsuttavat sitä korvan takaa, letittävät harjaa ja halaavat lämpimästi kaulaa. Tässä on poni, jonka vanhenemista katselee vierestä haikeana ja toivoo, että päivät kuluisivat hitaasti ja poni saisi elää terveenä vielä monta vuotta. Niin kullanarvoinen luonne sillä on.

Sukujuuret

isä Pikkusillan Aarre
       ii Chocolaus       iii Chocopop
      iie Bonnie SWE
      ie Pikkusillan Sofiiri       iei QPL Billie
      iee Pikkusillan Sävel
emä Kannasvaaran Säihke
      ei Berryclouds Saxofon       eii Berryclouds Samiror
      eie Berryclouds Tamburin
      ee Kannasvaaran Sesilja       ei Mio SWE
      eee Wendy



Aktivointipalloon tutustumista marraskuussa 2018

Muistoja ja elämää

17.04.2015 Alpo Runorannan tallilla ylläpidossa
Runorannan tallin omistaja Melina kertoo: "Uskomatonta miten aika rientää. Siitä on jo neljä kuukautta kun Alpo tuli meille ylläpitoon. Tytöt ovat olleet aivan ihastuneita tähän "pikkumustaan", kuten he ovat ponin osuvasti nimenneetkin. Koulutuksellisesti Alpon kanssa ollaan edetty aika rauhassa. Tätä nykyä se kantaa pienet ratsastajat kuitenkin kunnialla selässään kaikissa askellajeissa, ja kyllä ne jarrutkin on alkanut sieltä alkuhaparoinnin jälkeen vihdoin löytyä. Alpo on osoittautunut kyllä niin mahtavan sympaattiseksi ja kehityskelpoiseksi, että tätä ponia tulee kyllä varmasti ikävä."

25.01.2015 Moikkaamassa oppipoikaa Runorannassa
Aivan hirvittävän suuri onnenpuuska iski tänään, kun käytiin Mikon kanssa katsomassa Alpoa Runorannan tallilla. Siellä se karvakasa tönötti pienen pihattolauman keskellä ja meidät nähdessään tuli hieman ihmetellen aidan laidalle tuijottamaan. Poni oli laihtunut sopiviin mittohin ja vaikutti tyytyväiseltä eloonsa. Tallin omistaja kertoi mukavia kuulumisia, kyllä on saanut Alpo hyvän ylläpitokodin! Perheen tytöt ovat ratsastaneet Alpolla aktiivisesti niin kentällä kuin maastossakin. Poni on päässyt tutustumaan myös pieniin ristikkoesteisiin, jotka ovat kuulemma olleet ponin mieleen. Tulin siinä pohtineeksi, että voi mamman pikkumustaa, siitä kasvaa tosiaankin ihan oikea poni.

Outoa miten niin pieneen ja karvaiseen poniin voi olla niin rakastunut. Alpo on edelleen ihan se ykkönen, vaikka Hilppa onkin noussut hyville kärkisijoille sekin. Mamman pikkumusta palaa kotiin vasta huhtikuussa, joten Hilppa saa sen aikaa toimia elämäni hevosena. Voihan niitä tietenkin olla kaksi: elämäni puttehevoinen ja elämäni pikkumusta. Jään ilolla odottamaan sitä hetkeä, kun möhkyrä palaa oppikoulusta kotiin. Ikävää lievittää hieman se ajatus, että Alpolla on nyt todella hyvä ylläpito-perhe, jonka opissa se kehittyy, kasvaa, aikuistuu ja fiksuuntuu. Tai sitten se palaa murkkuikäisenä kotiin.

20.12.2014 Alpo Runorannan tallilla ylläpidossa
Runorannan tallin omistaja Melina kertoo: "No sehän on sitten hienoa, kohta nähdään!" lopetin puheluni Katriinan kanssa. Katriina ja Alpo olivat jo matkalla Kapikkalasta Runorantaan, ja odotin pientä, pörröistä poniruunaa kieltämättä innoissani. Mietin jo riemuissani, miten mukava tallin pihattokantaan oli saada uutta väriä. Vaikka pieni pelko tästä taskukokoisesta hulivilikaksikosta, Alposta ja Beibistä, kyllä tykyttikin takaraivossa - koulutapa siitä nyt ohimennen kaksi Shetlanninponia. Kaikkea sitä tulee luvattua. Kävelin tallin pihaan juuri sopivasti nähdäkseni Katriinan kurvaavan esiin tallirakennuksen takaa. Heilautin kättäni ja astelin lähemmäs.

"Moikka, menikö matka hyvin?" kyselin hymyillen. "Menihän se, näin lauantaiaamuna sai ajella aika rauhassa", nainen vastasi. Kävin avaamassa trailerin luukun, ja Katriina kiiruhti vikkelän ponin kanssa (tai perässä, Alpolla näkyi olevan vauhti päällä) ulos. Veimme Alpon suoraan pihattoon, jossa se sai neljältä muulta ponilta heti tuttavallisen vastaanoton. Seurailimme ponien touhuja aikamme, ja totesimme niiden tulevan toimeen. Uuno tosin yritti kukkoilla pienelle ponikaverille tovin, kunnes huomasi, ettei Alpo ole käskytettävissä. Kävimme juomassa Katriinan kanssa kahvit ja vaihdoimme kuulumisia. Kerroin hieman haiken mielin keränneeni Kimun tavarat jo kasaan - ponineiti kun lähtisi Katriinan tallille vaihtoon Alpon ylläpidon ajaksi, ja synnyttäisi helmikuisen varsansakin näin ollen toisaalla. Olimme päätyneet ratkaisuun, sillä vaikka miten olisinkin pitänyt uuden varsan mielelläni, ei meillä olisi ollut enää tilaa majoittaa sitä.

Kun kahvit oli juotu ja Kimu hyvästelty ja pakattu kuljetusautoon, Katrina hyppäsi ratin taakse. "Kyllä meitä saa käydä moikkaamassa, älä nyt näytä noin surkealta", nainen hymyili. "Eiköhän se ikävä unohdu Alpon kanssa touhutessa, ja tulehan sinäkin taas pian käymään" vastasin. Katriina paukautti oven kiinni ja käänsi autonsa kohti Kapikkalaa. Kummallakin olisi takuulla vauhdikas, pikkuponien täyteinen kevät tiedossa.

09.10.2014 Alpon muutto Katriinan tallille Kapikkalaan
Helmin lisäksi meille kotiutui eilen kauan odotettu shettis-ruuna Alpo! Poni on ihan syötävän söpö pieni 3-vuotias viikari, jolla on vielä lapsen kengät jalassa ja mielikin sen mukainen. Alposta kaavaillaan kivaa poniagility-kaveria ja tallin maskottiponia. Jos me jostain meille taitava poniratsastaja löydetään niin eiköhän me Alpoa myös ratsuksi kouluteta. Alpo on meillä näillä näkymin valitettavasti vain "lainassa". Kevään tai kesän 2015 aikana se muuttaa uuteen kotiin. Alpo on vähän niinkuin oppimassa tavoille meillä. Alposta on tullut Aadan tarhakaveri ja Helmikin on siinä ihan kosketusetäisyydellä mutta aidan toisella puolella. Hyvin näyttää kemiat kohtaavan ainakin meidän aa-kaksikolla. Alpon kanssa olisi tarkoitus jo tällä viikolla aloittaa juoksutusharjoitukset ja etsiä sitä yhteistä kieltä ponin kanssa.


KATRIINAN TALLI ON VIRTUAALITALLI / TÄMÄ ON VIRTUAALIHEVONEN / TUTUSTU TEKIJÄNOIKEUKSIIN