Wuorelan Varjokas VSN Champion, KTK-III

Suomenhevostamma, väriltään punarautias, säkäkorkeus 154cm
Syntynyt 05.05.2011     (ikääntyy epäsäännöllisesti), rekisterinumero VH11-018-0934
Kasvattanut Wuorela ja omistaa Seljasaaren Kartano VRL-01811 & VRL-02116
Koulupainotteinen, tavoitetaso 5: Vaativa B

Toinen koskaan kasvattamani suomenhevonen, Wuorelan Varjokas, on palannut kotiin! Valppu asui pitkän aikaa Takamaiden Suomenhevosissa, mutta kun sivut katosivat toistamiseen eikä omistajaan saanut enää yhteyttä, päätettiin tamma pelastaa vielä elämäänsä jatkamaan, koska sillä on varmasti vielä annettavaa suomenhevosjalostuksessa.

Valppu on luonteeltaan vähän monenlainen. Toisena päivänä se on itse päivänsäde, kun taas toisena pirusta seuraava. Sanalla sanoen, tamma. Hyvinäkin päivinä sillä on sanansa sanottavana epämiellyttävyyksiin kuten mahan alta harjaamiseen ja satulavyön kiristämiseen, mutta silloin se jaksaa jopa hetken aikaa kaveerata hoitajansa ja muiden hevosten kanssa. Kiukkupäivinä karsinassa on vastassa niskaan painetut korvat ja välkkyvät hampaat, joita se ei myöskään arkaile käyttää tarpeen vaatiessa. Tällaisina päivinä pääsee pitkälle, kun antaa Valpulle vähän prinsessakohtelua ja antaa sen rauhassa mököttää ja miettiä maailman menoa tarhannurkassa.

Ratsastaessa Valppu on kuuliainen ja sillä on melko näppärät liikkeet, mutta aivan aloittelijoiden ratsuksi se ei välttämättä sovi kipakan luonteensa vuoksi. Suuhun ei saa jäädä roikkumaan eikä kannuksilla turhia kaivella, tai tästä pulskanpuoleisesta mammasta saattaa kuoriutua eteväkin rodeoratsu. Oikeanlaisella ratsastuksella se on kuitenkin oikein mukava ja nöyrä ratsu.


VIR MVA Ch, KTK-II, KRL-II
i: Kajo-Varjo
sh vkk 150cm
Champion, KTK-III, YLA2
ii: Peltopyy sh tprt 154cm
iii: Veli Vikuri sph trt 146cm
iie: Vaimean Tytär sh prt 158cm
KRJ-II, YLA2
ie: Aino-Kaisa sph vprt 146cm
iei: Pehtoori sph vprt 147cm
iee: Kaisa sph vkk 143cm
KTK-III, SV-I
e: Fiktion Myy
sh rt 157cm
KTK-III, KRJ-I, VVJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I, YLA2, VPA3, A, AB
ei: AGH Tuulenpuuska sh rt 162cm
eii: Kiukun-Puuska sh prt 163cm
eie: Tuulityttö sh vrt 162cm
KRJ-IV
ee: Lilla My sh tprt 151cm
eei: Muumin Trollet sh prt 156cm
eee: Pikku-Maija sh trt 153cm

Jälkeläiset

01. sh-t Seljasaaren Romanssi, syntynyt 16.01.2012 oriista Moon Aarre Saavutukset: VSN Champion, KTK-II
02. sh-t Takamaiden Viehätys, syntynyt 02.08.2013 oriista Kaarnan Jyrinä Saavutukset: KTK-III, SV-I
03. sh-o Seljasaaren Varjossa, syntynyt 20.01.2016 oriista Koistilan Varjo Saavutukset: KTK-II, SV-II, KV-II

KRJ-Cupit:
Ei kilpaillut.

Näyttelyt:
01.07.2013 Kadotetut Suomenhevoset, PUN1, BIS3
20.08.2013 Virtuaaliset Show-näyttelyt, SW4 40p.
31.09.2013 KK Bailador, RCH 10p.
16.12.2013 Kelokorven Suomenhevoset, RCH 10p.

Ominaisuuspisteet:
Hyppykapasiteetti ja rohkeus 1.32
Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 1106.85
Tahti ja irtonaisuus 1337.59
Tarkkuus ja ketteryys 0.00
Kouluratsastuksessa 2444.44 op. (tasolla 6)

Kouluvalmennus 13.11.2015

"Tallustelin jälleen kentälle kahvitaukoni jälkeen, ja taivas oli vetänyt pilviseksi, ja enteli sadetta. Toivoin, että kerettäisiin valmennus pitämään pois alta, ennen kuin vettä tulisi saavista kaataen. Tamma näytti suurinpiirtein miltei vihaiselta, kun se käveli uraa pitkin mulkoillen välillä ratsastajaansa. Ei tainnut tamma ollut noussut aamulla oikealla jalalla ylös, ja mielenkiinnolla odotin, mitä valmennus toisi tullessaan. Valppu näytti siltä, että hetkenä minä hyvänsä se voisi räjähtää käsiin, joten ratsastaja oli suhteellisen hiljaa paikoillaan tamman selässä. Aloitettiinkin sitten pysähdys-peruutus -harjoitteilla, jotka eivät sitten kuitenkaan sujuneet. Pysäytys onnistui, mutta kun lähditte peruuttamaan ensimmäistä kertaa, oli tamma tanssimassa kahdella jalalla ja ratsastaja roikkui kaulassa ja huusi perkelettä minkä kerkesi. No, pieni kannustus eteen, vaan ei, tamma hyppäsi uudelleen pystyyn. Ja no, sitten se lähtikin eteen, ja reippaasti lähtikin. Pukkirodeo alkoi ja alkuun se näytti melkoisen hurjalta. Kiiskinen pysytteli kyydissä parhaan taitonsa mukaan, mutta tamman tehdessä äkkinäisen liukupysähdyksen ja kääntyessään toiseen suuntaan sekunnin sadasosassa, tipahti nainen maahan suoraan nenä edellä, ja siinä se sitten kirosi kun poni juoksi ympäriinsä vailla pienintäkään halua jäädä kiinniotetuksi. No, siinä se sitten juoksi, ja Kiiskinen parhaan taitonsa mukaan ärräpäitä viljellen saartoi sen nurkkaan, ja hyppäsi takaisin selkään. No, tehtiin sitten vain muutamat pysähdykset ja liikkeellelähdöt, joiden jälkeen lopeteltiin, kun tamma oli suhteellisen rauhallinen. Olipa siinäkin taas valmennusta kerrakseen!" Valmennuksen kirjoitti Annika N.

Kouluvalmennus 14.11.2015

"Seuraavana päivänä pääsin jälleen valmentamaan Valppu-tammaa sekä Kiiskistä, mutta toivoin tällä kertaa, josko tamma vaikka suhtautuisi apujen käyttöön hieman rennommalla otteella kuin edellisessä valmennuksessa. Pääsin kentälle, ja sanoin, että nyt voitaisiin taas tehdä niitä pysähdys-peruutus -harjoituksia, joissa tamma oli viimeksi vallan villinä. No, kyllä se nytkin näytti varsin hapanta naamaa, ja oli lähdössä sinne minne ei pitänyt, mutta apujen nollaus siinä kohtaa pelasti tilanteen - oikeastaan useampaan kertaan. No, siinä me sitten peruuteltiin, pysähdeltiin, ja kun kaikki näytti hyvältä, niin siirryttiin seuraaviin tehtäviin, tai no oikeastaan yhteen. Tehtiin pääty-ympyrällä ulospäin asetusta, ja Valpulla meinasi hermo mennä kun se ei oikein käsittänyt, että mitä siltä nyt oikein pyydettiin ja kyllä se takapäällä varsin vihaisesti polki. Siitä huolimatta jatkettiin parhaamme mukaan harjoituksia kuitenkaan ärsyttämättä tammaa liikaa. Ulospäin asetus onnistui lopulta, ja ratsastajaa myöden kaikki olivat silminnähden huojentuneita, kun tänään ei lennelty pitkin seiniä - kuvainnollisesti. No, seuraavaksi ruvettiin ravailemaan, ja sehän ei ollut Valpun mielestä kivaa puuhaa, joten se yritti juosta alta, ja kun sitä liikaa pidätti niin pahasti näytti siltä, että kohta keulii. Monen, monen kierroksen jälkeen ja minimaalisten pidätysapujen käytön seurauksena tamma hidasti kyllä tahtia, mutta takapään käytöstä ei ollut mitään havaintoa. Näinpä sitten ruvettiin hieman taivuttelemaan ravissa, ja tamma muljautteli silmiään vihaisesti, ja yritti livistää paikalta, mutta ei annettu siihen lupaa. Ylälinjaa ei turhia ruvettu nostelemaan, sillä tamma liikkui ihan suhteellisen hyvin, ja lopuksi se jopa astui hyvin takaosallaan ristiin ympyröillä ja se liikkui ihan kivasti selän läpi ja takaosan päällä. Siihen olikin sitten hyvä lopettaa, ennen kuin mitään katastrofaalista sattuisi." Valmennuksen kirjoitti Annika N.