Kultavire KTK-III, KRJ-I

Suomenhevostamma, väriltään ruunivoikko, säkäkorkeus 169cm
Syntynyt 10.08.2015     (ikääntyy epäsäännöllisesti), rekisterinumero VH15-018-1854
Maahantuonut ja omistaa Seljasaaren Kartano VRL-01811 & VRL-02116
Koulupainotteinen, tavoitetaso 5: Vaativa B

Vire on upean värinen, suurilinjainen tamma, joka osaa toisinaan olla varsin omapäinen. Kiltti se on, mutta kaikillahan meillä on huonoja päiviä. Moniin asioihin se suhtautuu hyvin tammamaisesti; mahanalunen ja muut vähänkään epämiellyttävät tilanteet saavat Vireen kiihtymään nollasta sataan sekunneissa. Samalla nopeudella tamma myös leppyy, mutta pitää tiukasti kiinni periaatteistaan. Jos joku ei ole mukavaa, niin se ei todellakaan ole mukavaa.

Meno ei käy tylsäksi tallissakaan, sillä vaikka Vire on iso hevonen, se osaa olla varsin vikkelä. Raolleen jäänyt karsinan ovi hyödynnetään hyvin pian, joten Vire on hyvä sitoa vetosolmulla kalteriin kiinni aina jos aikoo viipyä karsinassa hieman pidempään. Pelkkä kiinnisitominen ei silti estä tamman muita ihania temppuja, vaan riekuminen jatkuu myös narun päässä. Vire haluaa maistaa kaikkea mikä sattuu sen turvan alle - pidä harjastasi ja hanskoistasi siis lujasti kiinni!

Ratsastaessa Vire on reipas, mutta sillä on todella suuret liikkeet joissa voi aloittelijan olla aluksi hankala istua. Maneesin pitkäkin sivu tuntuu Vireen laukalle joskus turhan lyhyeltä ja montaa askelta ei lisätyssä ravissa lävistäjälle mahdu. Varsinkin, jos maneesissa on useampi ratsukko samaan aikaan, tila käy nopeasti vähiin. Vaikka tamma on reipas, sen motivointiin tarvii silti usein pureutua. Kun vain painaa kaasua kunnolla ja antaa tamman nauttia työstä, siitä saa paljon irti. Joustava ratsastaja, joka tietää mitä tekee, on ihanteellinen Vireen selkään.

Paineensietokyky on Vireellä ihan oma luokkaansa. Se ei turhaudu aloittelevaan ratsastajaan - päinvastoin se ehkä nauttii pienestä laiskottelusta. Kisapaikoilla kiire, hälinä ja muut hevoset eivät aiheuta sille stressiä. Rataan keskitytään täysillä, ainakin jos ratsastaja on sitä mieltä ja osaa myös vaatia sitä.


i: Kultapuhuri
sh vkk 165cm
ii: Tuulentuli sh prt 166cm iii: Tuliturma sh prt 165cm
iie: Aikun Vappu sh vprt 158cm
ie: Kultiini sh vkk 159cm iei: Kultimo sh vkk 162cm
iee: Vienoviini sh m 160cm
e: J.K. Väre
sh prn 158cm
ei: J.K. Kare sh tprn 160cm eii: Roima sh tprn 161cm
eie: Katriisi sh rt 155cm
ee: J.K. Virna sh prt 153cm eei: Kekko sh tprt 157cm
eee: J.K. Villiina sh rt 153cm

Jälkeläiset

01. sh-t Seljasaaren Tuonenvire, syntynyt 21.09.2015 oriista Klaus-Henrik Saavutukset: KV-II, SV-II
02. sh-o Seljasaaren Kultasumu, syntynyt 10.01.2016 oriista Sumuhurja Saavutukset: KTK-II

Sukuselvitys vanhemmista

i. Kultapuhuri tuo voikon värin omaava ori, on varsinainen sydänten sulattaja. Sen lempeän luonteensa vuoksi orin on uskaltanut luovuttaa kokemattomienkin harrastelijoiden käsiin. Ratsastettaessa se on miellyttävä, joka omaa näyttävät ja mukavat liikkeet. Ori tuppaakin miellyttämään ratsastajaansa parhaansa mukaan. Se on kilpaillut kouluratsastuksessa aina Vaativa B tason luokkiin saakka, joista on saatu kotiin tuomiseksi parikin ruusuketta. Lukuisten kisakausien jälkeen, se on siirtynyt toimittamaan siitosorin virkaa. Tällä hetkellä orilla on kymminisenkunta jälkeläistä, jotka kaikki löytyvät suomenmaalta.

e. J.K. Väre on kaunis ilmestys! Se on väritykseltään punaruunikko, jota se on periyttänyt suurimmalle osalle jälkeläisistään. Luonteeltaan tamma on säyseä ja yhteistyöhaluinen, jonka kanssa tulee lähes jokainen toimeen. Tamma omaa suuret liikkeet, joissa istumismukavuus ei ole lähelläkkään täydellisyyttä. Kaikesta huolimatta se on kilpaillut ratsastajansa kanssa kouluratsastuksessa aina Vaativa A luokkiin asti vaihtelevalla menestyksellä. Pääasiassa kotiin on tultu ruusukkeiden kanssa, mutta aina ne eivät ole tarttuneet mukaan, tamman innostuessa radalla liikaa. Suuri hälinä saa sen innostumaan vain enemmän, jolloin askeleen pituuskin pitenee pitenemistään ja vauhti kiihtyy. Jälkeläisiä tammalla on vain yksi, mutta kisaeläkkeelle jäädessään niitä tulee varmasti lisää.

Sukuselvitys isovanhemmista

ii. Tuulentuli on täysin nimensä veroinen ori, joka omaa tulisen luonteen. Se on aina ollut erityisen hankala paketti niin hoitaessa kuin ratsastettaessakin, ja onkin toiminut parhaiten yhden ihmisen hevosena. Sen luottamusta ei noin vain ansaitakkaan, sillä sen eteen on aina joututunut taistelemaan. Omistajansa käsissä se onvarsin upea näky, sillä heidämn välinen yhteistyö, on jotain mitä kukaan muu ei kykene saavuttamaan. Ori on kilpaillut menestyksekkäästi kouluratsastuksen vaativissa luokissa kansallisellatasolla. Sen karsinanovea koristaakin lukuisat ruusukkeet ja kunniamaininnat mitä se on kisauransa aikana saavuttanut. Nykypäivänäori viettääkin rattoisia eläkepäiviä, jonka ohella se astunut muutamia tammoja. Jälkeläisiä sille onkin kertynyt jo muutamia kymmeniä.

ie. Kultiini on lupsakka ja ihmisystävällinen tamma, joka on aina ihastuttanut ihmisiä jo pelkällä olemuksellaankin. Se on toiminut puolet elämästään harrastehevosena, eikä sen kummemmin ole päässyt näyttämään taitojaan kouluradoilla. Perheen lapset ovat sillä ahkerasti ratsastelleet ja osallistuneetvalmennuksiin silloin kuin niitä on ollut tarjolla. Perhe joutui luopumaan tammasta, sen ollessa 15-vuotias, silloin sen osti paikallinen suomenhevoskasvattaja. Uudessa kodissaan se pääsi toimimaan siitostammana, joka hoisi varsansa hyvin. Tamma kuitenkin menehtyi vakavan ähkyn seurauksen täytettyään juuri 19-vuotta, johon mennessä oli ehtinyt varsoa kolme kertaa.

ei. J.K. Kare on tänäpäivänä vain muisto suomenhevoskasvattajien keskuudessa, sillä ori nukkui pois kunnioitettavan 24-vuoden iässä. Eläessään sitä käytettiin paljon jalostuksessa, jonka näkee sen jälkeläismäärästä; yli neljäkymmentä. Ori omasi upeat liikkeet ja hyvän rakenteen, joita se periytti myös jälkeläisilleen. Se oli omistajansa luottoratsu, sillä sen kykeni luovuttamaan kokoneidekin ratsastajien käsiin, eikä se alkanut sooloilemaan. Kare kiersi elämänsä aikana useita kouluratoja, sillä se päätti kisauransa vasta 18-vuotiaana. Tästä hevosesta on jäänyt kaikkien mieleen vain hyviä muistoja!

ee. J.K. Virna on tavallinen tallaaja, joka on startannut vain muutamissa seuratason kilpailuissa, eikä sitä sen kummemin ole radoilla nähty. Luonteeltaan Virna on varsin kovapäinen, mutta sen kanssa tulee toimee omalla jääräpäisyydellään. Se ei helposti anna periksi missään asiassa ja jos se jotain päättää niin se myös pitää. Pienillä herkkupaloilla sitä voi yrittää houkutella, mutta sekään ei aina toimi. Tamma on kouluratsastuksen ohella opetellut esteratsastuksen alkeita, mutta vain kotioloissa. Tätä nykyä se on jo 20-vuotias ja viettääkin eläkepäiviään pienessä hevoslaumassa nykyisen omistajansa pihamaalla. Tamma on varsonut kolme kertaa, muttatulevaisuus näyttää olisiko jälkeläisiä joskus enemmänkin.

Sukuselvityksestä kiitos Ninnille!

KRJ-Cupit:
Ei kilpaillut.

Näyttelyt:
10.3.2016 Kärmeniemi, irtoSERT, pt. Jannica

Ominaisuuspisteet:
Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00
Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 1105.54
Tahti ja irtonaisuus 1351.17
Tarkkuus ja ketteryys 0.00
Kouluratsastuksessa 2456.71 op. (tasolla 6)

Kouluvalmennus 25.09.2015

"-Osaapa olla kaunis hevonen! hehkutin valmennettavaa ratsukkoa heti kun saavuin maneesiin (tyylikkäästi vartin myöhässä). Ulkona pauhaava tuuli ja maneesin kattoon rummuttava sakea sadekuuro saivat tänään Vireeseen vipinää entisestään ja meillä menikin tovi jos toinenkin ihan vain siihen, että ratsastaja sai hevoseen kunnon tuntuman ja kaikki askellajit sujuivat sulavasti niin kaarevilla urilla kuin suorallakin. Kun hevonen saatiin pakettiin, ei onnea kuitenkaan kestänyt kauaa. Eritoten toinen pitkä sivu oli hevoselle tänään jostain syystä mahdottomuus: niin pohkeenväistöä kuin laukanvaihtojakin treenatessa Vire pisteli menemään aikamoisen tahdittomassa temmossa ja pisti suorastaan leikiksi koko homman. Ratsastajaa kismitti, mikä tietenkin tarttui vielä suuremmin hevoseen. Muutaman hengähdyshetken ja sisukkaan yrittämisen jälkeen löytyi kuitenkin ihan kivoja pätkiä takataskusta niin väistöjen kuin laukanvaihtojenkin osalta. Ei tämä toivoton ratsukko ole, vähän vain treeniä ja kärsivällisyyttä lisää niin hyvä tulee!" Valmennuksen kirjoitti Uppe.

Kouluvalmennus 07.11.2015

"Pääsin valmentamaan Seljasaaren yhtä lempihevosistani, se oli kaunis ruunivoikko tamma Kultavire. Tamman kanssa oli tarkoitus tänään vähän tuuppailla, ja kyllä, tänäänkin tässäkin valmennuksessa oli tarkoitus hioa käyntijuttuja kuntoon. Tehtiin ensin käynnissä hieman kokoamista pitkillä sivuilla, ja siihen samaan syssyyn muutamia voltteja. Vire liikkui todella reippaasti ja isosti eteen, ja jopa käynnissä sen liikkeet näyttivät ihan valtaisilta. Kokoamisessa se oli hieman häsläävä, mutta muutaman voltin jälkeen, ja parin kokoamisen jälkeen nekin muuttuivat hallituiksi ja siisteiksi, johon me pyrimmekin. Saatiin loppupeleissä oikein tasapainoinen suoritus, ja päästiin jatkamaan seuraavaan tehtävään, joka olikin pysähdys-peruutus-käynti-voltti-pysähdys-peruutus jnejne. Vire oli hieman epäluuloinen, kun se ei saanutkaan juosta reippaasti eteenpäin tehden tehtäviä vähän sinne päin, vaan tänään näperrettiin oikein kunnolla koko alkuvalmennus. Kun saatiin edellämainittu tehtävä sujumaan lähes moitteettomasti, oli aika aloittaa ravitehtävät. Alkuun tehtiin samaa kuin käynnissä, eli kokoamista pitkillä sivuilla, ja sitten reippaammassa ravissa pääty-ympyrä koko ajan kuitenkin asettaen. Vire ei nauttinut kokoamisista, mutta suopritti silti, joskin vaadin siltä vielä vähän enemmän ja loppujen lopuksi ratsukko kokosi oikein hienosti ja liikkui hyvin tasapainossa. Tehtiin seuraavksi ravissa voltilla asetusta ulos, sillä se oli hyväksi - niinkuin olin varmasti miljoonassa edellisessäkin valmennuksessa sanonut! No, tässä välissä käveltiin hetki, pari kierrosta, joiden jälkeen jatkettiin ravityöskentelyä, ja aloiteltiin väistöjen tekeminen. Näiden sujuttua, ja näitä muuten jouduttiin hiomaan oikein urakalla, saitte ravailla loppuravit, ja olin varsin tyytyväinen suoritukseenne." Valmennuksen kirjoitti Annika N.

Kouluvalmennus 10.11.2015

"Pääsin vielä kertaalleen valmentamaan Kultavire-tammaa, ja olin innoissani, sillä tänään päästäisiin hieman tekemään laukkatehtäviä. Alkuun otettiin kuitenkin muutama hassu ravitehtävä, jotta tamma vertyisi kunnolla. Tehtiin ravissa voltteja, pysähdys-peruutus-ravi -siirtymiä, sekä siirtymiä askellajin sisällä kootusta aina lisättyyn asti. Tamma toimi todella kivasti, ja sen ilme oli jotain sitä luokkaa, että kovempaakin voisi mennä. Ravin kokoamisissa se oli hieman hätäinen, mutta tehtävät onnistuivat silti lähes moitteettomasti. Saatiin tammasta irti lisäyksissä aikamoista ravia, ja se oli toden totta hieno. Jatkettiin näistä harjoitteista vielä niihin jo puhki kulutettuihin väistöihin ja avoihin. Ne kuitenkin sujuivat oikein hyvin, sillä niitä treenailtiin jo edellisessä pitämässäni valmennuksessa, ja ilmeisesti opit olivat menneet perille, vai miten se meni? Kun oltiin tarpeeksi väännetty ja näperretty, siirryttiin lopulta niihin odotettuihin laukkatehtäviin. Aloiteltiin ihan perus nosto-käynti-nosto harjoituksilla, jotta saatiin sitä takaosaa heti alkuun aktiiviseksi. Seuraavaksi otettiinkin sitten laukkaa ihan koko kierrosta, ja ruvettiin vääntämään pääty-ympyröillä, asettaen reilusti sisään. Mutta muistuttaen tammalle kuitenkin, että sen piti itse kantaa itsensä. Näinpä päästit ajoittain sisäohjaa löysemmäksi, kun ensin olit nostanut tamman pään sieltä ryntäistä. No, Vire ei ensin käsittänyt, ja pieni kompurointihan siihen tuli, mutta selkeämmät avut, ja tamman ylälinja rupesi jo nousemaan sieltä. Laukassa Vire liikkui todella hyvin, ja sen laukka oli isoa. Tämän jälkeen tehtiin ns. kahdeksikkoa siten että tultiin R-S -linja, jossa suunta vaihtui joko ravin kautta uusi laukannosto, tai suoraan. Parit ensimmäiset menittekin ravin kautta, mutta tamma vaihtoi kahteen otteeseen myös suoraan toisen laukan! Olin niin ylpeä." Valmennuksen kirjoitti Annika N.