Singapura du Roch VSN Champion, KTK-II

Selle Français -tamma, väriltään ruunikko, säkäkorkeus 162cm
Syntynyt 22.04.2016     (ikääntyy epäsäännöllisesti), rekisterinumero VH16-121-0054
Kasvattanut ja omistaa Le Château de Raconteur VRL-01811
Koulupainotteinen, tavoitetaso 8: Intermediate I

Singapura on perusluonteeltaan ystävällinen ja kiltti hevonen, joka on varusteltu aimo annoksella maalaisjärkeä. Hevonen on rauhallinen oikeastaan tilanteessa kuin tilanteessa, mutta se on silti oivallinen kilparatsu intter-tason kouluradoille, sillä hevonen on oikein ratsastettuna näyttävä sekä kykeneväinen tekemään siistejä, tahdikkaita ratoja. Hoitaessa Singapura keskittyy usein nauttimaan ihmisen antamasta huomiosta silmät puoliunessa, mutta monen muun tamman tavoin hevonen voi joinakin päivinä tarvita omaa tilaa ja rauhaa. Näinä hetkinä normaalisti rauhallisesta hevosesta kuoriutuu hieman levoton, ja Singapura saattaa esimerkiksi kärsimättömän näköisesti kuopia etusillaan ilmaa. Normaalit perushoitotoimenpiteet aina harjauksesta varustamiseen onnistuvat ilman sen suurempaa showta jonka lisäksi hevonen on mutkaton asiakas kengittäjille ja eläinlääkäreille. Taluttaessa Singapura kulkee kauniisti taluttajansa rinnalla korvat eteenpäin suunnattuna, ja se jää mielellään seurustelemaan pidemmäksikin aikaa vastaantulevien ihmisten ja hevosten kanssa.

Ratsastaessa tamma on alkuun hieman hidas ja sitä joutuu herättelemään uuteen ratsastuskertaan aktiivisella pohkeella sekä hyvin kevyellä ohjastuntumalla. Parhaimmaksi tamman saa, kun sen kanssa jaksaa hetken ennen varsinaista alkuverryttelyä tehdä siirtymiä askellajista toiseen, jolloin sen lihaksisto saa aikaa vertyä rauhassa ja se tulee hiljalleen hyvin pyöreäksi ratsastajan apujen väliin. Kun Singapuran on saanut ratsastettua avuille, se on hyvin miellyttävä ratsastaa sen tasaisten askellajien, kuuliaisuuden sekä miellytämisenhalun vuoksi. Käynnissä ja ravissa tamma on eteenpäinpyrkivä sekä notkea, ja se tekee mielellään sekä suoristavia, että väistättäviä tehtäviä. Paljon laukkaa työskennellessä tamma saattaa hieman kuumua ja tulla aavistuksen tyhjäksi edestä, mutta se on siitä huolimatta täysin ratsastettavissa ja sen lempitehtäviä lieneekin muun muassa laukkapiruetit sekä sarjassa tehdyt laukanvaihdot. Laukkatyöskentelyn tavoin Singapura kuumuu myös piaffen ja passagen työstämisestä, jolloin tamma saattaa hakeutua turhan paljon luotilinjan alle. Erityisesti piaffea ratsastaessa on tärkeää, että hevosta ratsastaa pohkeella kohti ohjaa aavistuksen avoimempaan muotoon sillä mikäli tamman antaa hillua luotilinjan alla, sen vaikeampaa tasaisen ohjastuntuman ja rennon hevosen säilyttäminen on.

Kilpailupaikoilla Singapura on rauhallinen ja tyytyykin usein katselemaan ohikulkevia hevosia sen enempää stressaamatta. Verryttyssä kaiken a ja o on huolellinen alkuverryttely, jonka avulla hevosen saa viritettyä oikeaan aktiivisuustilaan varsinaisen radan suorittamista ajatellen. Radalla tamma on lähes poikkeuksetta rennonletkeä, ja se suorittaa rataa iloisesti korvat hyvin visusti eteenpäin suunnattuina. © VP


KTK-III, Premier
i: Romain du Belou
sf m 173cm
ii: Remy du Belou sf mrn 173cm iii: Rainger sf mrnkm 169cm
iie: Crescent sf vrt 165cm
ie: Adrienne sf mkm 170cm iei: Trinqueur sf mkm 172cm
iee: Courtlyn sf trn 164cm
Premier
e: Ragdoll
x trn 154cm
ei: Dar-Alages ox mkm 149cm eii: Pyrite ox rnkm 151cm
eie: Dlanka ox m 148cm
ee: Egyptian Mau xx tprn 160cm eei: Quicksilver xx trn 166cm
eee: Exotic xx m 165cm

Jälkeläiset

01. sf-o. Beaufort du Roch, syntynyt 22.03.2017 oriista Bergerac du Roch Saavutukset: Premier

Sukuselvitys isovanhemmista

ii. Remy du Belou on isokokoinen ja ryhdikäs, pikimusta ori, joka kerää ihailevia katseita missä ikinä liikkuukaan. 173cm korkea Remy kantakirjattiin jo nuorena hyvin pistein II-palkinnolle, ja sen rakennearvostelussa kehuttiin hyvää ylälinjaa ja ryhdikkyyttä, hyväasentoisia jalkoja, pitkää hyvän muotoista kaulaa sekä vahvaa ja isoa takaosaa. Ratsuna Remy on erittäin herkkä ja tarkka ratsastajastaan, ja se vaatiikin täsmällisiä ja kevyitä apuja tehdäkseen parhaan suorituksen. Liikkeiltään ori on omiaan korkean tason kouluratsastusluokkiin, joissa Remy onkin menestynyt omistajansa kanssa nuoruudessaan erittäin hyvin. Musta ori lopetti kilpailu-uransa 15-vuotiaana ollessaan melkeinpä huipulla, ja siirtyi sen jälkeen täysin jalostuskäyttöön. Jälkeläisiä komealle mustalle onkin kertynyt jo reilut kolmekymmentä, ja ori periyttää vahvasti omaa leimaansa hieman massiivisen runkonsa ja ryhdikkään olemuksensa osalta. Myös orin lennokas ravi ja hyvin ylämäkeen suuntautunut laukka näyttää siirtyneen hyvin Remyn jälkeläisille. Tällä hetkellä ori viettää eläkepäiviä ranskalaisessa siittolassa satunnaisesti tammoja palvellen.

ie. Adrienne on suurehko, 170cm korkea ja lempeä tamma, joka on toiminut pääosin elämänsä aikana harrastehevosena. Tamman osti kolmevuotiaana kasvattajaltaan kouluhevosharrastaja, jolla ei kuitenkaan ollut mielenkiintoa kisata korkeammalla tasolla, vaikka hänellä olisi varmasti ollut lupaavan nuoren Adriennen sinnekin rahkeita. Ratsukko kuitenkin niitti tasaisesti menestystä helppo A - vaativa B -tasojen luokissa, joissa Adrienne sai jatkuvasti kehuja upeista, kevyistä ja lennokkaista liikkeistään. Suurilinjainen mustankimo kantakirjattiin hyvin käyttö- ja rakennepistein toiselle palkinnolle, ja sen kantakirjauslausunnosta löytyy maininnat erittäin hyvästä tammaleimasta, pitkästä ja hyvän ylälinjan omaavasta kaulasta, sekä hyvistä jalka-asennoista. Lanne Adriennella on hieman pitkä ja lautanen melko luisu, mutta muutoin se sai varsin positiivisen rakennearvioinnin. Adrienne oli nuoruudessa astutettu kerran, ja kantakirjauksen jälkeen se päätettiin astuttaa uudestaan. Koska ensimmäinen ja toinenkin varsa osoittautuivat erittäin lupaaviksi kouluhevosiksi, jäi lempeä tamma siitoskäyttöön useammaksi vuodeksi. Adrienne jätti varsoihinsa hienoja liikkeitään, etenkin tammavarsoille kaunista ulkonäköään ja hieman vaihtelevammin tyyntä luonnettaan. Tamma varsoi kaiken kaikkiaan kuusi hienoa varsaa, joista viimeisin syntyi Adriennen ollessa 19-vuotias. Tämän jälkeen kimo ei enää tiinehtynyt, joten se sai jäädä yhden tammavarsansa seurahevoseksi omistajansa pienelle yksityistallille.

ei. Dar-Alages oli hyvin pienikokoinen, mustankimo puolanarabiori. Vain 149-senttinen ori oli kuitenkin yllättävän hyvä kouluratsu, vaikka sen niin sanottu päälaji olikin matkaratsastus. Dar-Alages ei ollut helpoimmasta päästä käsitellä, sillä se oli herkästi kuumuva ja stressaava hevonen, joka ei kestänyt esimerkiksi paikallaan seisoskelua kovinkaan hyvin. Ratsastaessa se oli onneksi rennompi ja kärsivällisempi ja taitavalla ratsastajalla se toimi hyvin. Dar-Alages syntyi ja eli koko elämänsä suurehkolla tallilla Etelä-Ranskassa ja lopulta se lopetettiinkin siellä 18-vuotiaana tapaturmaisen jalkavamman vuoksi. Sitä ennen ori oli ehtinyt saada jo kymmenkunta jälkeläistä, joille se periytti pääasiassa pientä kokoa ja kipakkaa luonnetta.

ee. Egyptian Mau on hurjan kaunis, tummanpunaruunikko englannintäysiveritamma. Se oli sievän ulkomuotonsa lisäksi puhdasta kultaa myös sisältä - hyväluonteisempaa ja kiltimpää tammaa saa hakea kaukaa. 160-senttisen tamman elämäntarina on monivaiheinen: se on kilpaillut sekä kouluratsastuksen parissa että esteillä, ollut ammattilaisella kilpailemassa, siitostammana ja viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä, laadukkaana harrastehevosena yksityisellä henkilöllä. Egyptian Mau viettääkin tällä hetkellä eläkepäiviään omistajansa kotipihassa, pienellä tallilla, joskaan kahdenkymmenen vuoden ikä ei näy kuin lisääntyneissä harmaissa karvoissa otsalla - tamma on edelleen kuin nuori varsa ja jaksaa piristää omistajaansa tempauksillaan lähes päivittäin. Tamma on ehtinyt saada neljä varsaa.

Sukuselvitys isoisovanhemmista

iii. Rainger oli aikansa yksi menestyneimpiä ja tunnetuimpia kouluratsuja, joka teki pitkän ja menestyksekkään kilpauran GP-tasolla omistaja-kasvattajansa kanssa. Omistajansa ylpeydenaihe osoitti jo nuorena olevansa tulevaisuuden tähti upeiden liikkeidensä ja sopivan säpäkän luonteensa osalta. Rainger oli rakenteeltaan hyvin ylämäkeen rakentuneen näköinen, ja sillä oli pitkä, kaareva kaula kevyillä liittymillä varustettuna, syvä ja tiivis runko, iso ja vahva takaosa ja pitkät, vahvaluustoiset jalat. Jalka-asennoissa oli pystyjen vuohisten ja aavistuksen käyrien kintereiden verran sanomista, mutta muutoin ori oli hyvin esimerkillinen kouluratsu niin liikkeidensä kuin rakenteensakin puolesta. Rainger kantakirjattiin erinomaisin rakenne- ja käyttöpistein I-palkinnolle 10-vuotiaana, jonka jälkeen se keskittyi useamman vuoden kilpailemiseen GP-tasolla erittäin hyvällä menestyksellä. 16-vuotiaana orin selkä ja takajalat alkoivat oireilemaan pitkän ja raskaan kisauran takia, josta johtuen 169cm korkea ruunikonkimo siirrettiin siitoskäyttöön suositulle oriasemalle eteläiseen Ranskaan. Kuuluisa ja menestynyt ori oli tammanomistajien suosiossa, ja Raingerille kertyikin kahden ensimmäisen siitosorivuotensa aikana 54 jälkeläistä. Ori ei kuitenkaan osoittautunut kovin varmaksi periyttäjäksi, mutta useat sen varsoista saivat synnyinlahjana isältään upeat liikkeet. Muutoin jälkeläiset olivat hyvin vaihtelevan tyyppisiä ja luonteisia tapauksia, josta voitiin päätellä, ettei Rainger periyttänyt omaa kylmänviileää mutta sopivan säpäkkää luonnettaan kovin vahvasti. 19-vuotiaaksi käännyttyään Rangerin terveys selän ja jalkojen osalta joutui siihen pisteeseen, että sen omistaja päätti päästää upean orinsa taivaslaitumille.

iie. Crescent myytiin parivuotiaana harrastekisaratsuksi yksityishenkilölle läntiseen Ranskaan, jossa se pääsikin omistajansa lellikiksi. Tamma sai ratsukoulutuksen hitaasti mutta varmasti -henkisesti, ja se pääsikin ensimmäisiin kilpailuihinsa vasta 6-vuotiaana. Crescent oli hyvin herkkäsieluinen tamma, jonka kanssa ei koskaan voinut tietää, kuinka kilpailut tulisivat menemään - välillä vaaleanrautias läsipää jännitti ja säikkyi kouluradan tuomarinpäätyä, ja välillä se pisti kaikkensa peliin välittämättä ympäristöstä sen taivaallista. Parhaimmillaan Crescent kuitenkin menestyi aina vaativa A -tasoisissa luokissa asti, mutta pääosin se kilpaili helpommilla tasoilla. 12-vuotiaana Crescent kantakirjattiin kolmannella palkinnolla. Rakennepisteet olisivat riittäneet kakkospalkintoon, mutta "hieman" ailahtelevainen luonne ja sitä kautta haasteellinen ratsastettavuus tiputtivat palkintoluokkaa. Rakennekommenteissa mainittiin erittäin hyvä tammaleima, kevyt yleisvaikutelma, pitkä kevyt kaula ja syvä, pitkähkö runko, ja jalka-asentojen kommentoitiin olevan erittäin hyvät. Kantakirjauksen jälkeen Crescent jäi kisatauolle siitoshommien vuoksi, ja se varsoikin kahtena peräkkäisenä vuonna ori- ja tammavarsan. Ensin syntynyt orivarsa myytiin, sillä omistaja halusi itselleen tamman, ja Remy du Belou -niminen ori päätyikin Crescentin omistajan ystävälle, joka oli kokenut ja osaava kouluratsastaja ja pienimuotoinen kouluhevoskasvattaja. Crescent ei onneksi juurikaan periyttänyt ailahtelevaa luonnettaan, vaan lähinnä kevyttä liikkumistaan ja rakennettaan. Tamma lopetettiin 21-vuotiaana jalkavaivojen vuoksi, jonka jälkeen tamman omistaja hankki itselleen uuden siitostamman, jolle käytti omakasvatti Remy du Beloutakin kerran.

iei. Trinqueur tunnettiin melko kuumana ja tulisena tapauksena, mutta sekin lähinnä hyvällä tavalla. 172cm korkea mustankimo oli todellinen show-hevonen, joka nautti esiintymisestä suurilla kouluradoilla ja pisti todellakin kaikkensa peliin kilpailuissa. Tulisuutensa vuoksi se ei kuitenkaan ollut ratsuna helpoimmasta päästä, joten kilpailumenestys olikin paikoitellen melko vaihtelevaa - pääosin Trinqueur kuitenkin menestyi hyvin aina intermediate I:stä GP -tasolle asti. Kantakirjattaessa ori palkittiin toisella palkinnolla, joka olisi helposti ollut ykkönen, mikäli Trinqueur olisi saanut paremmat luonnepisteet. Rakenteeltaan Trinqueur oli erittäin näyttävä ja ryhdikäs, jota korosti pitkä, vahva ja kaareva kaula joka oli hyvin kiinnittynyt, pitkät vahvat ja loivat lavat, tiivis kevyehkö runko sekä pitkä, hieman luisu mutta vahva lautanen ja takaosa. Jaloista löytyi sanomista vain vennohkojen vuohisten verran, mutta muutoin jalka-asennot olivat muun rakenteen tapaan varsin mallikkaat. Trinqueuria käytettiin haastavamman luonteensa puolesta lähinnä päinvaistaisen luonteen omaaville tammoille, ja se sai jälkeläisiä kaiken kaikkiaan 34 kappaletta. Ori ei periyttänyt vahvaa luontoaan kovin vahvasti tai varmasti, joten sen varsoista löytyy monenluonteista tyyppiä. Pääasiassa Trinqueurin jälkeläiset olivat kuitenkin kouluradoilla hyvin pärjääviä ja liikkeiltään erittäin näyttäviä hevosia. Trinqueur lopetettiin 21-vuotiaana sen jäädessä täyseläkkeelle, joka ei sopinut niin kilpahenkiselle hevoselle kuin ori oli, eikä se oppinut nauttimaan joutilaana olostaan.

iee. Courtlyn oli kaikkien pitämä ja rakastama tummanruunikko läsipää. Se syntyi ja asui koko ikänsä kasvattajansa tilalla, jossa oli ratsastuskoulutoiminnan lisäksi pienimuotoista puoliverikasvatusta, jonka osana Courtlyn oli. Sen päätoimi oli tietenkin siitostammana toimiminen, mutta se kävi satunnaisesti kevyillä tunneilla pitääkseen jonkinlaista kuntoa yllä, ja se olikin lähes kaikkien arempien ja aloittelevampien ratsastajien suosikki äärimäisen rauhallisen ja kiltin luonteensa vuoksi. Courtlyniä oli nuorempana yritetty saada kilparadoille, mutta sen yltiörauhallinen olemus ei ollut kovin ihanteellinen kilpahevoseksi - tamma nimittäin oli toisinaan jopa hidas ja liiankin rauhallinen ratsu, eivätkä sen vaatimattomat ja matalat liikkeet edesauttaneet menestymistä. Siitoskäytössä sen sijaan se osoittautui korvaamattomaksi tammaksi, sillä se periytti luonnettaan vahvasti kaikille kahdeksalle jälkeläiselleen. Rakenteeltaan 164cm korkea, vähän ryhditön ja rungoltaan jopa hieman raskas tamma ei onneksi jättänyt rakenteellisia ominaisuuksiaan varsoihinsa kovin vahvasti, vaan tämän puolen varsat perivät lähinnä isiltään. Courtlyn nukkui pois kotitilallaan 25-vuoden iässä.

eii. Pyrite oli 151-senttinen arabialaisori, väriltään ruunikonkimo ja luonteeltaan kunnon pikkupiru: se oli energinen, jopa ylienerginen, ja vähän huonon keskittymiskyvyn omaava ori. Pohjimmiltaan se oli kyllä kiltti, mutta välillä sitä voi hevonenkin toimia ennen kuin ajattelee asiaa loppuun asti ja silloin voi sattua vahinkoja. Pyrite kilpaili kouluratsastuksen parissa Vaativan B:n luokissa ja silloin kun se oli hyvin verrytelty ja planeettojen asennot kohtasivat - oli se erinomainen kouluratsu. Pyriteä käytettiin maltillisesti jalostukseen sen raisun luonteen vuoksi, mutta kolme rauhallista tammaa, jolle sitä käytettiin, tuottivat kohtalaisen hyvän tuloksen ja varsat menestyivät kukin sarallaan. Pyrite lopetettiin 18-vuotiaana nivelrikon vuoksi.

eie. Dlanka oli niin ikään arabialainen täysiverinen. Musta, vain 148-senttinen tamma oli kiltti kuin mikä ja joskus jopa liiankin rauhallinen. Se kilpaili matkaratsastuksessa kohtalaisella menestyksellä, mutta harvemmin se pääsi kärkikahinoihin mukaan. Tamman kanssa pyörähdettiin myös muutamissa lähialueen koulu- ja estekisoissa, mutta tamma oli kaiken kaikkiaan keskivertosuorittaja. Se oli kuitenkin erinomainen luonteeltaan ja pian se siirtyikin pääasiassa siitostammaksi saaden neljä hieno orivarsaa. Dlanka eli pitkän ja terveen elämän nukkuen pois vasta 27-vuotiaana.

eei. Quicksilver ei montaa esittelysanaa kaipaa: se oli häikäisevän upea näyttelymenestyjä, joka loisti myös kouluratojen kirkkaimpana tähtenä. Jopa Intermediate I -tasolla kilpaileva tummanruunikko Quicksilver oli energinen ja herkkä ori, joka kuitenkin oli helposti hallittavissa ja arjessa mitä helpoin ja mukavin. Erikoispiirteenä tällä englannintäysiverisellä oli pohjaton ruokahalu ja ahneus - sitä hyödyntäen sille opetettiin paljon hyödyllisiä temppuja, kuten tavaroiden nostamisen. Quicksilver oli suosittu jalostusori, mutta sen jälkeläisluku jäi vain kolmeenkymmeneenkahteen sen saatua pahan ähkyn ja menehdyttyä siihen jo 15-vuotiaana.

eee. Exotic oli nimestään huolimatta tuikitavallinen englannintäysiveritamma: keskikokoinen, kompakti ratsuhevonen, joka luonteeltaan oli vähän hajuton ja mauton - perustapaus. Mustan tamman päätä korosti pieni tähti. Tamman kanssa kilpailtiin kohtalaisella menestyksellä sekä koulu- että estekilpailuissa, joskin kouluratsastus oli sille huomattavasti vahvempi laji. Esteillä tamma tuppasi kuumumaan vähän turhan paljon, sileällä se oli välillä vähän hitaasti lämpeävä. Exotic sai kisaeläkkeelle siirryttyään kuusi varsaa, joiden jälkeen se muutti pienelle yksityistallille seurahevoseksi. Se lopetettiin pahenevien jalkavaivojen vuoksi 20-vuotiaana.

Isän puolen sukuselvitys © dookie, emän puoli © Hapero, kiitos!

KRJ-Cupit:
31.05.2017 - Savage - Vaativa B - 1/207

Näyttelyt:
14.06.2016 Le Château de Raconteur, RCH 10p.
23.01.2017 Le Château de Raconteur, SW4 40p.
10.03.2017 Vähäpelto, RCH 10p.
30.10.2017 Le Château de Raconteur, MVA-sert, pt. Vibaja

Ominaisuuspisteet:
Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00
Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 2082.80
Tahti ja irtonaisuus 2784.00
Tarkkuus ja ketteryys 0.00
Kouluratsastuksessa 4866.8 op. (tasolla 9)

Loman jälkeisiä perusjuttuja 20.03.2017

"Kiristettyäni kuvankauniin ruunikon satulavyön laskin jalustimet alas ja ponnistin tamman selkään. Singapura seisoi allani kauniisti, joten vielä ennen liikkeelle lähtöä mallasin jalustimet sopivan pituisiksi ja vasta sitten kannustin tamman kävelemään uralle alkukäyntejä. Koska tammalla oli takanaan rokotusloma, tarkoituksenani oli ratsastaa hevosella tänään vain sen verran, että se liikkui rehellisesti pohkeesta eteen ja pysyi apujen välissä ilman, että se livahtaisi apujen välistä pois heti, kun saisi siihen tilaisuuden. Hetken tamman kanssa käveltyäni aloin taivuttelemaan sitä suurella kahdeksikolla niin, että ylitaivutin sen aina kuljettavaan suuntaan ja kahdeksikon suoralla linjalla ratsastin sen suoraksi kahden pohkeen ja ohjan väliin. Alkuun Singapura jäi erittäin hitaaksi ja sain työstää sen takapäätä aktiiviseksi ihan todenteolla, mutta hiljalleen sitkeän työstämisen jälkeen sain tamman aktivoitumaan ja pehmenemään molempiin suuntiin tasapuolisesti. Kun olin ruunikon suorittamiseen tyytyväinen, siirryin tekemään samaa tehtävää ravissa ja laukassa niin, että tein kahdeksikon aikana sekä siirtymiä ravista laukkaan että laukasta raviin sekä leikittelin muutamilla laukanvaihdoilla. Ratsastin tammaa edelleen melko matalassa muodossa, mutta hiljalleen vaadin siltä yhä enemmän pyöreyttä ja tiukkoja vatsalihaksia jotta se kantoi itsensä rehellisesti eikä matalasta muodosta huolimatta valahtanut etupainoiseksi. Hyvän suorittamisen päätteeksi tarjosin tammalle hetkeksi pitkät ohjat ja annoin sen hengähtää hetken, ennen kun keräsin ohjat käteen ja jäin jumppaamaan hevosta lopuksi avo- ja sulkutaivutusten parissa. Avotaivutuksen aikana Singapura jäi edelleen hieman sitkeäksi niskastaan, mutta sain korjattua hevosen aina kohti sulkutaivutusta pehmeäksi." Merkinnän kirjoitti VP.

Ratsutukset jatkuvat 22.03.2017

"Olin ratsastanut Singapuran kaksi päivää sitten avuille, ja hevonen oli päässyt heti seuraavana päivänä tallityttöjen mukana maastoilemaan melko reippaassa tempossa. Emmelinen kanssa juteltuani selvisi, että pieni maastoilu oli tehnyt tamman mielelle hyvää, sillä jopa rauhallisuuden perikuvana tunnettu tamma oli ilakoinut laukkapätkillä niin, että tallitytöillä oli ollut tekemistä kyydissä pysyäkseen. Koska tamma oli liikkunut edeltävänä päivänä suuresti eteen, oletin, että se etenee myös tänään melko reippaassa tempossa - enkä ollut väärässä, sillä Singapuraa ei tarvinnut tänään ratsastaa pohkeella eteen juuri laisinkaan. Aloitin tämän päiväisen ratsutuksen siitä, mihin edeltävänä kertana olimme jääneet. Ratsastin hevosta avo- ja sulkutaivutusten kautta parempaan ryhtiin ja korjasin alati sen niskaa ylemmäs, sillä päivän päätehtävä vaati hevoselta aktiivisia, hyvin alleen polkevia takajalkoja sekä hyvää ryhtiä. Kun olin tamman ravityöskentelyyn tyytyväinen, ratsastin vielä laukassa muutamia avoja ja sulkuja jonka jälkeen lähdin aktivoimaan tammaa laukanvaihtojen avulla. Tamman tarjotessa sarjavaihtoja innoissaan ja jopa hieman liioitellusti en voinut kuin hymyillä sen selässä, sillä eteenpäinpyrkivän hevosen ratsastaminen on aina yhtä nautinnollista. Pienten välikäyntien jälkeen lähdin kokoamaan tammaa erittäin kootuksi erinäisten lyhyiden tehtävien kautta, jonka kautta pääsin tapailemaan muutamia piaffeaskeleita. Maneesin peileistä Singapuran suorittamista seuraten olin erittäin tyytyväisin mielin - tamma teki juuri niinkuin käskin ja piaffeen löytyi juuri sopivissa määrin poljentaa sekä ilmavuutta. Jo muutaman hyvän piaffeaskeleen jälkeen ratsastin tamman piaffesta ulos ja kehuin sitä vuolaasti äänellä kehuen ja kaulalle taputtaen." Merkinnän kirjoitti VP.