Perlenétt KTK-III
 |
Selle Français -tamma, väriltään tummanpunaruunikko, säkäkorkeus 167cm Syntynyt 20.03.2015  (ikääntyy epäsäännöllisesti), rekisterinumero VH15-121-0042 Maahantuonut ja omistaa Le Château de Raconteur VRL-01811 Koulupainotteinen, tavoitetaso 7: Prix St. Georges |
Perle on kaikin puolin viehättävä tamma, kaunis kuin karkki ja monen sitä käsitelleen henkilön suosikki. Tamma jaksaa päivästä toiseen olla arinkoinen ja jos tilalla joskus onkin synkempiä kausia, Perle valaa koko olemuksellaan muihin uskoa paremmasta huomisesta. Käsiteltäessä se on todella kiltti, utelias ja toisinaan vähän hölmökin, mutta sellaisella suloisella tavalla. Tamma kunnioittaa ihmistä joka tilanteessa ja tekee mitä vain miellyttääkseen omaa emäntäänsä.
Ratsastettaessa Perle on nöyrä, miellyttämishaluinen ja kaikin puolin mukava ratsu. Sillä on todella mukavat ja ihan näyttävätkin liikkeet, laukka on kuin keinutuolissa istuisi ja hevonen rullaa eteenpäin omalla moottorillaan. Ratsastajan tehtäväksi jää vain osoittaa suunta ja tehtävä, Perle hoitaa loput.
| i: Florestan sf rt 170cm |
ii: Maranell sf rt 169cm | iii: Maurus sf trn 166cm |
| iie: Citronnade sf prt 164cm | ||
| ie: Florella sf m 170cm | iei: Choixpeau Magique sf rn 171cm | |
| iee: Brûler sf m 167cm | ||
| e: Perle sf tprn 166cm |
ei: Odysseo sf tprn 172cm | eii: Pays des Merveilles sf mkm 169cm |
| eie: Baleine sf trn 169cm | ||
| ee: Valiente sf trt 170cm | eei: Pleuvoir sf trn 168cm | |
| eee: Quelqu'un sf tprt 169cm |
Jälkeläiset
01. sf-o. Robillard du Roch, syntynyt 14.06.2015 oriista Romain du Belou Saavutukset: Champion, KTK-II, KV-II, KVJ AB, Premier
02. sf-o. Bastin du Roch, syntynyt 04.05.2016 oriista Don Bravado Saavutukset: KTK-II
03. sf-t. Nacrenétt du Roch, syntynyt 19.03.2017 oriista Spectre Saavutukset: Bronze Premium
Sukuselvitys vanhemmista
i. Florestan on Ranskassa asuva, korrektirakenteinen, melko isokokoinen ori, jota tekee mieli katsoa toisenkin kerran. Väriltään rautias, isomerkkinen ori on melkoinen katseenkääntäjä kisakentillä, sillä se on isoliikkeinen, hyvin käyttäytyvä sekä kaikenlisäksi keräsi hyviä pisteitä kouluradoilta kilpauransa aikana. Se sai etenkin laukasta ja ravista hyviä pisteitä korjaamaan käynnistä saatuja vitosia sekä kutosia arvostelupapereissa. Käynti onkin tämän orin niin sanotusti huonoin askellaji. Florestanin kuskit vaihtuivat alkuaikoina tiuhaan, koska tarpeeksi taitavaa kuskia ei meinannut löytyä, mutta nykyisen kuskin kanssa myös GP-radat on päästy kunnialla läpi, ja muutama yli 65%:n tuloskin löytyy kilpailuhistoriasta. Jalostuskäytössä ori on ollut melkoisen suosittu, ja onkin periyttänyt jälkeläisilleen miellyttävää luonnetta, korrektia rakennetta sekä näyttävyyttä joka sopii hyvin kouluradoille. Yhteensä orilla on jälkeläisiä viitisentoista, mutta varmasti lisää on vielä tulossa.
e. Perle on kuvankaunis tummanpunaruunikko tamma, joka on ulkonäöltään se kedon kaunein kukkanen ja luonteeltaankin vähintään yhtä ihana. Se on persoonana todella positiivisella asenteella varustettu, ja sen kärsivällisyys tuntuu jatkuvan loputtomiin. Kotitilallaan tamma on päässyt niin lasten ratsuksi, kuin GP-tason kilpailuihin omistajansa kanssa. Vahvimmat pisteet kouluradalta se on saanut ehdottomasti laukastaan, ja varsinkin suurta kokoamista vaativista laukkapirueteista. Perle on helppo niin käsitellä kuin ratsastaakin, ja siksi se on toiminut myös opetusratsuna parillekin taitavalle juniorille. Seuratason kisoista se on useimmiten napannut sen sinivalkoisen ruusukkeen, kun taas GP-radoilta se ei ole niin paljon menestystä saanut; mitä nyt yhden kansallisen tason GP-voiton ja muutamia muita sijoituksia. Tamma on toiminut tähän mennessä äitinä kolmelle varsalle, ja omistajan puheista oli ymmärtäminen, että ainakin yksi jälkeläinen tammalle olisi vielä tulossa.
Sukuselvitys isovanhemmista
ii. Maranell oli eläessään oikein näyttävä hevonen, jonka kanssa puuhastelu oli kaikkea muuta kuin hauskaa. Rautias, 169 senttinen ori saattoi yhdessä hetkessä olla lauhkea kuin lammas, mutta yhtäkkiä se saattoi vain hyppiä hoitajansa nenille ja sitä oli suorastaan mahdoton käsitellä. Näyttelyissä se kuitenkin keräsi kiitosta liikkeistään, sekä hyvästä rakenteestaan, mutta kilpailuiden saralla ori oli aavistuksen verran liian vaikea ratsastaa isoissa luokissa. Pikkukisoista tuli vaativistakin luokista menestystä, mutta GP-hevosta orista ei koskaan tullut, vaikka se kisasikin kansallisellakin tasolla, mutta vain prix st. georges luokkia.Maranell oli eläessään oikein näyttävä hevonen, jonka kanssa puuhastelu oli kaikkea muuta kuin hauskaa. Rautias, 169 senttinen ori saattoi yhdessä hetkessä olla lauhkea kuin lammas, mutta yhtäkkiä se saattoi vain hyppiä hoitajansa nenille ja sitä oli suorastaan mahdoton käsitellä. Näyttelyissä se kuitenkin keräsi kiitosta liikkeistään, sekä hyvästä rakenteestaan, mutta kilpailuiden saralla ori oli aavistuksen verran liian vaikea ratsastaa isoissa luokissa. Pikkukisoista tuli vaativistakin luokista menestystä, mutta GP-hevosta orista ei koskaan tullut, vaikka se kisasikin kansallisellakin tasolla, mutta vain prix st. georges luokkia.
ie. Florella oli Ranskassa isolla maatilalla asuva siitostamma, joka nuoruusvuosinaan ehti käymään myös kilpakentillä pyörähtämässä. Musta, melko isokokoinen tamma oli melkoinen katseenkääntäjä, joka ihastutti myös luonteellaan. Inter II luokissakin menestyneellä tammalla todettiin loppujen lopuksi paha vamma lannerangassa, joka huomattiin onneksi aikaisessa vaiheessa. Syytä vammalle ei tiedetty, mutta tamma jäi lähinnä harrastuskäyttöön, ja kierteli toivuttuaan pikkukisoja junioreiden kanssa. 17-vuotiaana tamma laitettiin kokonaan siitoskäyttöön, ja se varsoikin peräti neljä varsaa, joista jokainen peri ainakin osittain tamman kilttiä luonnetta sekä näyttäviä liikkeitä.
ei. Odysseo oli luonteeltaan ehkä aavistuksen pippurinen, mutta rauhallisen käsittelijän kanssa se esitti näyttelykehässäkin upeita raviliikkeitä vailla mitään yhteistyökykyongelmia. Tämä tummanpunarautias ori on ehkä aavistuksen tuntemattomampi kouluradoilla, mutta näyttelykehissä ori menestyi oikein hienosti, keräten paljon näyttelyvoittoja ja oman luokkansakin voittoja kertyi toistakymmentä. Kouluaitojen sisäpuolella oria ei juurikaan nähty, muutamia startteja se teki kansallisella tasolla Prix st. Georges-luokissa, mutta muuten se pyöri lähinnä omistajansa tyttären kanssa vaativa B-alueluokissa. Jälkeläisiä orille kertyi elämänsä aikana kymmenisen kappaletta.
ee. Valiente on kaikin puolin hieman tuntemattomampi nimi hevosten sukutauluissa, sillä tamma varsoi elämänsä aikana vain kolme varsaa, eikä sillä ole startteja seura- ja aluekisoja korkeammalta tasolta, eikä sieltäkään menestystä kovin hääppöisesti ole tullut. Luonteeltaan tämä kyseinen tamma on kuulemma ollut todella miellyttävä sekä käsitellä, että ratsastaa, mutta perhe on halunnut pitää sen ihan harrastuskaverina, jossa onnistuivatkin oikein hyvin. Arvostelupapereissa on ravin kohdalla ollut paljon kahdeksikkoja sekä muutama ysikin, joten laadukas tamma liikkeiltään on Valiente ollut.
Sukuselvityksestä kiitos Annika N:lle!
|
KRJ-Cupit: Näyttelyt: |
Ominaisuuspisteet: |
Perlen ensimmäinen varsa 14.06.2015
Vapisin jännityksestä, kun kello näytti kesäkuisena yönä puolta kahta. Seurasin kannettavalta tietokoneeltani kameran kautta Perleä, joka oli alkanut osoittaa merkkejä varsomisesta. Nisiin ilmestyneet vahatipat, levoton askellus karsinassa ja turpeen kuopiminen olivat asiasta niin selviä merkkejä, etten yksinkertaisesti malttanut mennä enää nukkumaan. Ennen pitkää edes olemattomiin pureskellut kynnet ja viides kahvikupillinenkaan eivät aiheuttaneet muuta kuin ylimääräisiä epäsäännöllisiä sydämentykytyksiä, joten Jasper passitti minut petiin ja jäi itse vahtimaan varsakameraa. Hän vannoi herättävänsä minut heti, kun alkaisi tapahtua. Ei hän kuitenkaan saisi unta tietokoneen näytön kirkkaudessa, hän sanoi.
Heräsin rivakkaan ravistukseen. Siristelin unisia silmiäni ja huomasin, että verhojen välistä kajastaa ja heikko valonkajo. "Joko!?" minä huudahdin ja aloin jo kiskomaan ensimmäisiä käteen sattuvia vaatteita niskaani. Vilkaisin yöpöydälle ja viisari osoitti jo puolta kuutta. Puolijuoksua riensin talleille ikuisuudelta tuntuvan matkan, väsyneesti virnuileva Jasper kannoillani. Suuntasin varsomiskarsinalle ja kurkistin sisään. Katselin tyrmistyneenä sieltä takaisin tuijottavaa parivaljakkoa. Perle oli jo varsonut potran mustan orivarsan, ja minä olin missannut sen kaiken. Varsan auttoi maailmaan hevosista juuri mitään tietämätön puolisoni ja aloin jo nuhdella häntä siitä, ettei minua oltu herätetty, mutta en osannut olla kamalan pitkävihainen katsellessani ensimmäisen kasvattini huteria ensiaskeleita. Ja olihan hänellä ollut puhelimessa valmiina valikoituna eläinlääkärin numero, jos jokin olisi mennytkin vikaan.
Varsa sai nimekseen Robillard ja se osoittautuikin hyvin pitkälti isänsä kaltaiseksi jääräpääksi. Jo pikkuvarsana se tiesi mitä halusi ja keinoja kaihtamatta oli valmis saavuttamaan haluamansa. Rauhallisuuden perikuvalta Perleltäkin alkoi jo toisinaan mennä hermot jälkikasvunsa kaitsimisessa, mutta tamma osoittautui silti erinomaiseksi äidiksi ja huolehti vilkkaasta varsastaan tunnollisesti kellon ympäri.
Kouluvalmennus 08.12.2016
Racounteurin kentälle saavuttuani näinkin jo Emmelinen kävelevän alkukäyntejä kuvankauniin tummanpunaruunikon tamman kanssa. Tervehdykset ja ratsukon historian vaihdettuamme kehotin ratsastajaa keräämään ohjat käteen, ja lähteä verryttelemään tammaa alkuun käyntineliöllä niin, että ratsastaja saisi hevosen kuuliaiseksi kahden pohkeen ja ohjan väliin. Neliön kulmissa halusin normaalin kulmaanratsastuksen sijaan Emmelinen ratsastavan muutaman askeleen takaosakäännöstä, jolla saimme tamman takajalat aktivoitua tulevaa työntekoa varten. Ratsukon suorittaminen käynnissä vaikutti varsin hyvältä; suorittamisessa säilyi rentous ja tahti, sekä Perle tuntui mukautuvan melko helposti ratsastajan asettamien raamien sisälle. Valmennusta jatkettiin ravaamalla ja laukkaamalla erinäisiä suoria ja kaarevia uria välillä suuntaa vaihdellen, jonka jälkeen työstimme molempia askellajeja avo- ja sulkutaivutusta vaativalla tehtävällä. Tehtävä aloitettiin pitkälle sivulle päästyä avotaivutuksella, jonka jälkeen noin uran puolivälissä tehtiin kymmenen metrin voltti ja suoraan voltilta jatkettiin loppu sivusta sulkutaivutuksessa. Varsinkin ravissa pääsin opastamaan Emmelineä yhä enemmän istunnallisissa jutuissa, sillä halusin ratsastajan istuvan paremmin istuinluiden päälle, jotta hän saisi jalat rennosti hevosen kylkiä vasten ja siten käytettyä jalkaa tarpeen vaatiessa tehokkaammin. Kun Emmeline sai avattua lonkat ja istuttua parempaan ryhtiin, oli ratsukon suorittaminen jo varsin mukavan näköistä - ratsukko säilytti tehtävien läpi hyvän tahdin ja tasapainon, eikä elegantin ratsukon suorittaminen vaatinut kuin hetkittäistä hienosäätöä siellä ja täällä. Laukassa vaadin hieman enemmän terävyyttä takajalkoihin, jonka kautta saimme koottua Perleä yhä enemmän takaosansa päälle. Kun Perle pystyi kokoamaan rennosti itseään, Emmeline pääsi ratsastamaan sekä avoa että sulkua hyvin pienin avuin. Valmennuksen kirjoitti VP.
Kouluvalmennus 12.12.2016
Viime kertainen valmennus lopetettiin niin hyvään fiilikseen, että saavuin Raconteurin maille hyvissä mielin. Kentälle päästyäni kyselin, miten kotiläksyt olivat sujuneet - olin nimittäin kehottanut tekemään paljon siirtymiä, jotta Emmeline ottaisi hieman laiskanpuoleiset takajalat aktiivisemmin mukaan jonka lisäksi olin kertonut, että esimerkiksi pienestä puomijumppa kerran viikossa voisi olla hyödyllinen. Ratsukon verrytellessä melko itsenäisesti keskityin seuraamaan ratsastajan apujen käyttöä, ja autoin häntä tarpeen vaatiessa - Emmeline oli osaava ratsastaja, mutta halusin hänen käyttävän apuja vielä täsmällisemmin jolloin avun kovuutta saataisiin pienennettyä. Aikani ratsukon suorittamista katsottua kehotin ratsastajaa siirtymään pääty-ympyrälle, jossa määränä olisi harjoitella laukan kokoamista. Koska aktiivisena kokoaminen tuntui olevan Perlelle hieman hankalaa, ohjeistin ratsastajaa ratsastamaan tammaa aavistuksen normaalia avoimemmalla kaulalla ja kerroin hänelle, että aina kokoavia apuja käyttäessä auttaisin tammaa maasta käsin koskettamalla sitä kintereisiin juoksutusraipalla. Näin Perle ymmärsi paremmin, mitä siltä haluttiin, sillä näillä konsteilla tamma keräsi takajalkansa visusti vatsan alle ja pysyi kaulastaan avoimena ilman, että se olisi hieman hermostuneena rullannut itsensä tyhjäksi edestä. Pienten välikäyntien jälkeen jatkoimme laukkatyöskentelyä niin, että Emmeline sai koota hevosta hiljalleen ennalta määrätyissä kohdissa ja suorittaa kokoamisen jälkeen laukanvaihdon. Huolellisen valmistelun tuloksena kokoaminen onnistui jo varsin mallikelpoisesti, jonka ansiosta myös laukanvaihdot olivat erittäin hyviä - niistä olisi kouluradalla voinut antaa jopa yhdeksikköä! Hyvien suorituksen päätteeksi annoin ratsastajalle luvan ratsastaa hevosta melko pitkään avoimelle kaulalle ravissa, jonka jälkeen ratsastaja laskeutui ratsailta kävelemään loppukäynnit ja kuulemaan lisää hyödyllisiä kotiharjoitteita. Valmennuksen kirjoitti VP.