Lunelie du Roch Champion, KTK-II, KRJ-I, KV-II

Selle Français -tamma, väriltään ruunikonkimo, säkäkorkeus 170cm
Syntynyt 27.06.2015     (ikääntyy epäsäännöllisesti), rekisterinumero VH15-121-0049
Kasvattanut ja omistaa Le Château de Raconteur VRL-01811
Koulupainotteinen, tavoitetaso 7: Prix St. Georges

Lili muistuttaa huomattavasti emäänsä. Kimo väritys ja lähes identtinen luonne saattaisivat hämätä itse kutakin, ellei Lili olisi rakenteeltaan paljon suurilinjaisempi ja täten erotettavissa äidistään. Kun Lili ja Lune pistettiin vieroituksen jälkeen taas samaan tarhaan ulkoilemaan, ne ovat olleen siitä lähtien kuin paita ja peppu. Yllättäen tämäkin tamma siis on monen tallilaisen mieleen rauhallisen ja vastaanottavaisen luonteensa johdosta.

Töihin Lili lähtee mielellään ja se nauttii ihmisen parissa työskentelystä. Niinpä se on nopea oppimaan ja suorittaa aina niin hyvin kuin vain kykenee. Tammalla on kapasiteettia korkeallekin eivätkä kauniit, tasapainoiset askellajit ainakaan heikennä yritteliään hevosen tuloksia.


VSN Ch, KTK-II, KRJ-I, KVJ AB, Premier
i: Don Bravado
sf vprn 170cm
ii: Barbados sf vprn 171cm iii: Baladin x prt 162cm
iie: Azura sf vrn 167cm
ie: Imiriél sf m 165cm iei: Rousse du Roi sf m 168cm
iee: Imirina sf trn 166cm
KRJ-I, KV-II, Premier
e: Clair de Lune
sf rnkm 168cm
ei: Clarence sf rnkm 170cm eii: Royal Warfare xx rt 167cm
eie: Océane sf rnkm 167cm
ee: Luniér sf m 165cm eei: Olivier sf tprt 171cm
eee: Lunétt sf m 164cm

Jälkeläiset

01. sf-t. Leona du Roch, syntynyt 10.08.2015 oriista Cabernet du Roch Saavutukset: KTK-II, KV-II, Premier
02. sf-o. Colombard du Roch, syntynyt 13.11.2015 oriista Cabernet du Roch Saavutukset: KTK-II
03. sf-o. Verdot du Roch, syntynyt 26.05.2016 oriista Rosenhof Waldo Saavutukset: KTK-II, Bronze Premium

Sukuselvitys isovanhemmista

ii. Barbados myytiin parivuotiaana kasvattajaltaan Ranskan Ylä-Normandiasta Saksaan tunnetulle kouluratsastajalle tulevaisuuden kilparatsuksi. Suurilinjainen mutta kevyt ori vakuutti uuden omistajansa upeilla liikkeillään, joissa riitti elastisuutta ja lennokkuutta. 171cm vaaleanpunaruunikko osoittautui myös nopeaksi oppilaaksi, sekä erittäin korkean työmoraalin omaavaksi ratsuksi. Barbados kehittyi nopeasti vaativien luokkien taitajaksi, ja kymmenvuotiaana se kilpaili jo menestyksekkäästi GP-tason kouluradoilla. Vuosia kestänyt kilpaura alkoi kuitenkin verottamaan orin terveyttä, ja Barbados joutuikin jättämään kisakentät 14-vuotiaana jatkuvien selkävaivojen astuessa kuvioihin. Menestyksekkään uransa jälkeen ruunikko ori vietiin kantakirjattavaksi, josta Barbados palasi II-palkinnon kanssa. Kantakirjauksen jälkeen Barbadokselle riitti kysyntää tammoille, ja ori siirtyikin pääsääntöisesti siitoskäyttöön. 17-vuotiaana, ehdittyään toimia pari vuotta siitosorina, Barbadoksen selkävaivat alkoivat taas, johtuen runsaasta pukille hypyttämisestä. Hetken sairaslomailtuaan ruunikko ori päätettiin kuitenkin lopettaa, kun kivut eivät meinanneet antaa periksi lääkityksenkään avulla. Barbadokselle syntyi 28 jälkeläistä, joista useat perivät isältään suurilinjaista ja kevyttä rakennetta sekä upeita liikkeitä.

ie. Imiriél myytiin kaksivuotiaana kasvattajaltaan Etelä-Ranskasta Saksaan kouluratsuksi nuorelle kouluratsastajalupaukselle, joka joutuikin hieman pettymään tamman luonteen suhteen. Imiriél osoittautui melkoisen temperamentikkaaksi ja kuumaksi hevoseksi, joka oli kyllä halutessaan erittäin näyttävä ratsu, mutta se vaati ratsastajaltaan melkoisia taitoja kulkeakseen niin. Useiden vastoinkäymisten takia Imiriélin koulutus ei edistynyt kovin nopeasti, mutta hiljalleen se alkoi esiintymään vaativammissakin koululuokissa, vaihtelevalla menestyksellä. Lopulta intermediate -tasojen luokkiin päästyään Imiriélin omistaja päätti myydä tammansa rennompaan käyttöön, sillä 165cm korkea musta puoliverinen oli turhan kuuma tapaus kouluratsuksi. Koska Imiriél oli kuitenkin suvultaan, liikkeiltään ja myös rakenteeltaan laadukas yksilö, päätyi se takaisin Ranskaan selle francaiseja kasvattavalle siittolalle. Imiriél osoittautui erinomaiseksi emäksi, eikä se periyttänyt hankalahkoa luonnettaan juuri lainkaan - hyvää rakennetta ja lennokkaita liikkeitä kyllä senkin edestä. Imiriél menehtyi 18-vuotiaana pieleen menneen varsomisen seurauksena, ja se ehti jättää jälkeensä neljä kaunista varsaa.

ei. Clarence on sellainen hevonen, joka ihastuttaa ulkonäöllään, mutta vihastuttaa luonteellaan. Se on ruunikonkimo, 170 senttimetriä korkea selle francais-ori, jonka lempipuuhaa on ärsyttää ihmisiä aina viimeiseen asti. Clarence vaatii käsittelijäkseen sellaisen ihmisen, joka ei pelkää komentamista, ja joka on itse koko ajan rauhallinen kuin viilipytty. Käsiteltäessä niin vaikea ori on kuitenkin ratsastettaessa ihan omaa luokkaansa. Se on erittäin isoliikkeinen, näyttävä ja helpohko ori, joka suorittaa helposti Intermediaire I-liikkeet, ja joitakin GP-liikkeitäkin. Ori on menestynyt hyvin kilparadoilla, voittaen ja sijoittuen useita kertoja. Orilla on ollut koko sen kilpailu-uran aikana ainoastaan yksi ratsastaja, ja siihen saakin kuulemma oikein hyvän suhteen luotua, kun vain jaksaa tutustua. Jalostusuraa orilla on takana vasta muutama vuosi, ja jälkeläisiäkin on vasta neljä kappaletta.

ee. Luniér on kuvankaunis, musta tamma, jolta löytyy korkeutta 165 senttimetriä, eli suurimmasta päästä ei tämä tamma todellakaan ole. Luonteeltaan tamma on oikein miellyttävä, ja siitä löytyy mitä ihmeellisimpiä puolia. Vähän sählä se on, mutta ihmisille se ei koskaan halua mitään pahaa, sen voi käsiteltäessä antaa myös lasten käsiin ilman huolta siitä, että jotain pahaa tapahtuisi. Luniér on myös ratsuna oikein miellyttävä tapaus, ja sillä onkin isot, näyttävät liikkeet, vaikka se on suhteellisen pienikokoinen. Luniér on oikeastaan melkoinen automaatti, sillä se toimii todella pienillä, mitättömillä avuilla, eikä se harrasta sen suurempia temppuja, vaan on oikein leppoisa ja helppo ratsastettava. Se hallitsee myös GP-liikkeet, joten sillä on myös taitoa. Erityismaininta pitää kyllä antaa tamman kärsivällisyydelle, sillä tuntuu, että tämän hevosen kärsivällisyys on loputon. Tamma on ratsastajansa kanssa menestynyt hienosti kisakentillä, ja jalostuksessakin tammaa on jo nähty kahden varsan verran.

Sukuselvitys isoisovanhemmista

iii. Baladin ulkonäöltään melko vaatimaton punarautias, mutta liikkeiltään ja ratsastettavuudeltaan mitä mainioin. Pienehkö, 162cm, korkea punarautias kilpaili nuoruusvuosinaan vaihtelevalla menestyksellä niin este-, koulu- kuin kenttäkisoissakin, joista orin päälajiksi valikoitui omistajanvaihdoksen myötä kouluratsastus. Baladin oli rakenteeltaan hyvin täysiverityyppinen, eikä se ollut mikään näyttelymenestyjä - jalka-asennoissa oli melkoisesti sanomista ja runko oli turhan vinttikoiramallinen, mutta vahva takaosa antoi hyvät edellytykset menestymiseen vaativammissakin koululuokissa. Niimpä Baladin kisasikin useamman vuoden hyvällä menestyksellä pääasiassa kotimaassaan Ranskassa, kunnes kilpaura päättyi omistajan loukkaantumisen vuoksi. Hyväkäytöksinen ja kiltti ori sai jäädä omistajansa teini-ikäisen tyttären harrasteratsuksi, jonka ohella sitä käytettiin myös muutaman varsan verran jalostukseen. Harrastekäyttöön siirtymisen vuoksi Baladin päätettiin ruunata, jota ennen se kuitenkin sai kolme jälkeläistä, jotka eivät onneksi perineet juurikaan isänsä rakenteellisia ominaisuuksia. Sen sijaan varsat olivat isänsä tapaan kilttejä ja nopeita oppijoita varustettuna hyvällä työinnolla.

iie. Azura on elänyt koko ikänsä kasvattajansa tilalla pohjoisessa Ranskassa, ja se kantakirjattiin jo melko nuorena erinomaisin rakennepistein I-palkinnolla. Kirjauksen jälkeen sillä kisattiin harvakseltaan helpohkoissa koululuokissa, mutta pian se siirtyi täyspainotteisesti siitoskäyttöön. Luonteeltaan melko säpäkkä, mutta kiltti tamma osoittautui myös melko hyväksi periyttäjäksi, ja se onkin jättänyt kaikille kahdeksalle jälkeläiselleen hyvää ja kestävää rakennetta. 167cm korkean Azuran liikkeetkään eivät ole pöllömmät; sillä on elastinen ja lennokas laukka sekä ravi, joista etenkin jälkimmäinen on siirtynyt myös hyvin tamman varsoille. Tällä hetkellä 18-vuotias Azura on hyväkuntoinen ja virkeä, edelleen siitostamman virkaa toimittava hevonen kasvattajansa tilalla.

iei. Rousse du Roi oli melko massiivinen ja raskasluustoinen, mutta yllättävän kevyt liikkeinen ori. Luonteeltaan 168cm musta tähtipää oli melko ailahtelevainen ja herkästi kuumuva, mutta nöyrä ja yritteliäs ratsu. Rousse du Roista povattiin jo varsana kovaa kouluhevosta, joka toteutuikin vuosien saatossa - musta ori ihastutti näyttävillä liikkeillään ja jykevällä, mutta sopusuhtaisella rakenteellaan aina GP-radoilla asti, joita se kiersi hyvällä menestyksellä monta vuotta. 13-vuotiaana Rousse du Roi kantakirjattiin ja palkittiin II-palkinnolla kilpauransa välissä, jonka jälkeen kilpailutahti alkoi hidastumaan tammanomistajien suuren suosion vuoksi. 15-vuotiaana Rousse du Roi siirtyikin kokonaan siitoskäyttöön, sillä se osoittautui erittäin hyväksi periyttäjäksi. Etenkin orivarsat saivat isältään ryhdikkään, sopusuhtaisen ja massiivisenpuoleisen rakenteen, ja useimmat varsat perivät isältään myös näyttävän laukan ja ravin. Kaiken kaikkiaan orille kertyi 42 jälkeläistä, joista moni on osoittautunut erinoimaiseksi kouluratsuksi, ja ompa muutama yksilö menestynyt kenttäradoillakin. Rousse du Roi lopetettiin vakavan ähkyn takia 22-vuotiaana.

iee. Imirina oli ärhäkkäluonteinen tamma, joka on perinyt luonteensa isänsä puolelta, ja on periyttänyt sitä ikävä kyllä myös omille jälkipolvilleen. 166cm korkealla tummanruunikolla ei ole kilpailtu pikkukisoja ja -luokkia kummempia ratoja, vaan se on ollut pääasiassa harrastekäytössä pienehköllä puoliverisiittolalla. Toki tammaa on yritetty muovata kouluratsuksi, mutta Imirinan kipakka luonne on vaikeuttanut tehtävää turhan paljon. Imirina on myös kantakirjattu hyvän rakenteensa avulla II-palkinnolle, ja vaikuttavan emälinjansa takia siitä suunniteltiin myös siitostammaa. Kun kouluratsun aikeet eivät ottaneet tuulta alleen, Imirina päätettiin siirtää siitoskäyttöön, jossa sen toivottiin tuovan ripauksen tulisuutta leppoisampien ja hyväluontoisten orien kanssa. Muutaman varsan kohdalla tulisuutta tuli hieman liikaa, mutta muutoin Imirina osoittautui varsin kelvoksi siitostammaksi ja loistavaksi emäksi. Varsoilleen pääasiassa hyvää rakennetta periyttänyt, ja kaiken kaikkiaan seitsemän varsaa tehnyt Imirina lopetettiin 20-vuotiaana sen siitosuran päätyttyä, sillä kukaan ei halunnut pitää sen luonteista hevosta pelkkänä oloneuvoksena.

eii. Royal Warfare oli sellainen hevonen, jota ei kukaan halunnut käsitellä, ja valitettavasti tämä ori myös periytti moista ominaisuutta jälkeläisilleen, joten kovin suosittu ei ori jalostuskäytössä ollut. Tämä 167 senttimetriä korkea rautias oli myös ratsastettaessa varsin kuuma tapaus, ja kovin montaa ihmistä se ei selässään sietänyt. Royal Warfare oli myös varsin sählä, ja kärsimätön hevonen, joten kovin korkeisiin koululuokkiin ei sen kanssa päästy. Vaativaa B:tä taidettiin kisata sijoittuen, mutta korkeampiin luokkiin ei orin kärsivällisyys riittänyt. Jälkeläisiä orille syntyi kuitenkin peräti viisi kappaletta, ennen kuin se saateltiin taivasmatkalle riehuessa tullun jalan murtuman vuoksi.

eie. Océane, ihana ruunikonkimo tamma, luonteeltaan täysi kymppi mutta ehkä aavistuksen verran vaisu ratsastettaessa. Kapasiteettia oli toki korkeallekin, mutta koulutus jätettiin "kesken" omistajan joutuessa onnettomuuteen. Tämän jälkeen tammalla kisattiin Vaativa A-luokissa suht hyvällä menestyksellä, joskin sitä ei juurikaan askellajien näyttävyydestä kehuttu, sillä se oli kaikinpuolin hieman pliisu tamma. Käyttäytyi lasten ponin tavoin, oli varsin lapanen ratsastettaessa, mutta siitä sai elinikäisen ystävän. Jalostuskäytössä tammaa nähtiin kolmen varsan verran, ennen kuin se saateltiin 22-vuotiaana taivaslaitumille.

eei. Olivier on tummanpunarautias, 171 senttimetriä korkea selle francais-ori, jonka kanssa puuhastelu on mukavaa päivästä toiseen. Tämä ori on erittäin hyväkäytöksinen, ja se tulee toimeen kaikkien kanssa. Orin mielestä kaikki on kivaa, ja tästä luonteenpiirteestä johtuen on orin omistajalle tullut paljon kyselyitä orin ratsutukseen liittyen. Ainoastaan yksi onnekas on kuitenkin kisaamaan tällä päässyt omistajan ohella, ja ori onkin menestynyt sekä GP- että Int-luokissa todella kiitettävästi. Myös näyttelyistä tämä korrektirakenteinen ori on saanut ihan mukavasti menestystä, ja on ollut myös suosittu jalostushevosena. Jälkeläisiä on nimittäin kertynyt orille jo kymmenen kappaletta, ja edelleen ori astuu tammoja kotitilallaan.

eee. Lunétt oli erittäin miellyttäväluonteinen tamma, jonka kanssa omistajansa keräsi menestystä kilpakentiltä oikein kiitettävästi, ja Lunéttin nimi jäi kaikkien huulille. Se kilpaili GP- ja Int-luokissa, ja ruusukkeita tuli miltei joka kisoista. Tammalla oli mitä näyttävimmät askellajit, ja vaikka se ei ollut kovin isokokoinen, oli siinä silti liikettä, energiaa ja kapasiteettia vaikka kuinka paljon. Myös jälkeläisilleen tamma periytti hienoja liikkeitä, yhteistyönhaluista luonnettaan sekä kapasiteettiaan. Lunétt oli myös jokaiselle neljälle varsalleen mitä täydellisin emä, ja kun tamma matkasi 23-vuotiaana taivaslaitumille, jäi sitä ikävöimään koko tallin väki.

Isän puolen sukuselvitys © dookie, emän puoli © Annika N., kiitos!

KRJ-Cupit:
30.11.2015 - Oldfinion Dressage - Prix St. Georges - 3/46
31.05.2016 - Hukkapuro - Vaativa A - 8/164

Näyttelyt:
29.07.2015 Le Château de Raconteur, irtoSERT, pt. Welby
03.04.2016 Le Château de Raconteur, irtoSERT, pt. Kati
22.01.2017 Le Château de Raconteur, irtoSERT, pt. Vibaja

Ominaisuuspisteet:
Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00
Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 1912.79
Tahti ja irtonaisuus 2034.97
Tarkkuus ja ketteryys 0.00
Kouluratsastuksessa 3947.76 op. (tasolla 8)

Kouluvalmennus 28.09.2015

"Saavuin valmentamaan Lunelieta ja Ambrea, harjoittelemalla keskiravia. Pyysin ratsastajaa hoitamaan alkuveryttelyt, ja niiden aikana kiinnitin huomiota ratsukon työskentelyyn, joka näytti todella hyvältä. Pyysin nyt ratsastajaa ravaamaan hevosella ja tekemään erilaisia raveja. Hidasta ravia, reippaampaa ravia ja takaisin, jotta saadaan hevonen venymään. Pyysin nyt ratsastamaan hyvä tempoista koottua ravia pitkällä suoralla. Pyysin kulman kohdalla hieman hölläämään ohjia, avaamaan lonkat ja istunnan, näin hevonen pääsee venyttämään keskiraviin. Ensimmäisellä, eikä toisellakaan yrittämällä vielä onnistunut, mutta kun hevonen tajusi mitä tällä haetaan takaa, niin se lähti sujumaan mallikkaasti! Muutaman harjoituskerran jälkeen, pyysin ratsukkoa hoitamaan loppuveryttelyt ja toivoin heidän harjoittelevan myös itsenäisesti kentällä muutamilla tunneilla, jotta se näyttäisi kilpailutilanteessa oikeasti hyvältä." Valmennuksen kirjoitti Catia.

Kouluvalmennus 06.02.2017

"Ihastuttava kimo Lili ravasi hyvin kuuliaisen oloisena kentällä omistajansa Emmeline selässään. Tallustin termosmukini kanssa kentän keskelle, ja kysäisin naiselta, missä vaiheessa alkuverryttelyt olivat. Ratsastaja kertoi aikoneensa juuri siirtyä laukkaverkkaan, nyökkäsin ja jäin seuraamaan kaunisliikkeisen tamman liikkumista ja ratsukon yhteistyötä. Lili vaikutti hyvin nöyrältä ja yritteliäältä hevoselta, ja se kuunteli tarkasti ratsastajansa apuja, kun tämä ohjasi hevostaan jos jonkinmoiselle kiemuralle ja ympyrälle.

Saatuaan verryttelyt päätökseen ratsukko käveli hetken pitkin ohjin, jonka jälkeen ohjeistin Emmelineä ratsastamaan kolmikaarista kiemurauraa. Olin kuulevinani ratsastajan suusta jotakin "ai taasko" tapaista mutinaa, mutta päädyin sen olevan todellakin vain mutinaa - miksi minä nyt lempitehtävääni säästelisin! Kiemuralle löytyi nopeasti symmetrinen ja tasainen muoto, ja pääsimme heti keskittymään siihen, että Lili taipuisi pehmeästi ja tasaisesti koko rungostaan kaarilla, ja vastaavasti suoristuisi rehellisesti pituushalkaisijan pisteissä. Aluksi suoristukset nimittäin jäivät vähän vajaavaisiksi, ja kaarilla taas nähtiin pienoista ylitaipumistakin. Keskityimme hetken perusjuttuihin, jonka jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään raviin, ja kokoamaan askelta mahdollisimman paljon muutaman askeleen ajaksi suoristuksien yhteydessä. Parilla ensimmäisellä kerralla Lili otti ratsastajansa avut turhan vakavasti, ja meinasi tipahtaa käyntiin. Jatkossa ratsastaja kuitenkin hellitti pidättäviä apuja hieman, ja käytti enemmän istuntaa ja keskivartaloaan saadakseen tamman kokoamaan itseään, joka tuotti hyvin tulosta. Lopulta oltiin siinä pisteessä, että pyysin Emmelineä kokeilemaan parin askeleen verran piaffea - nainen kun oli kertonut, että Lilin kanssa oltiin kyllä harjoiteltu tätäkin liikettä, vaikkei se sen viralliseen koulutustasoon kuulunutkaan. Ensimmäiset piaffet olivat hieman hapuilevia ja tahtirikkoja tuli, mutta muutamien toistojen jälkeen Lili alkoi väläyttelemään oikein tahdikasta ja puhdasta piaffea. Yhden erinomaisen liikkeen jälkeen vaihdoimme tehtävää, sillä kyseinen liike oli Lilille selvästi vielä vaativampi suorittaa. Niimpä pyysin ratsukkoa nostamaan laukan, ja ratsastaa kiemuran kootummassa liikkeessä tehden laukanvaihdot suoristuksien yhteydessä. Lilin vaihdot olivat heti alusta melkoisen lennokkaat, mutta suoristuksen jäädessä taas hieman vajaaksi, jäi tamma aluksi ristilaukkaan. Muistutin ratsastajaa tekemään huolellisemman suoristuksen ennen vaihtoa, joka korjasi ristilaukkaongelman heti. Muutaman kierroksen jälkeen, kun vaihdot sujuivat puhtaasti ja rutiininomaisesti, sai ratsukko luvan siirtyä loppuverryttelyn pariin." Valmennuksen kirjoitti dookie.

Tiistai 06.02.2017

"Edellisen päivän kouluvalmennuksen jälkeen olin saanut käskyn kiivetä itse Lilin selkään, ja ratsastamaan sillä kevyen ja palauttelevan treenin kentällä. En pistänyt käskyä lainkaan pahakseni, sillä Lili osoittautui ihastuttavaksi ja lempeäksi tapaukseksi, joka tuli mielellään portille vastaan hakiessani sitä tarhasta sisälle. Tallissa kiinnitin Lilin käytävälle ketjuihin, ja harjailin sen kaikessa rauhassa läpi. Rapsutustauot kuuluivat hommaan, eikä kimoa haitannut lainkaan käytävällä seisoskelu. Tälläisen ihanuuden ottaisin mielelläni itsellenikin! Kun tamma oli harjattu ja saanut paljon rapsutuksia ja paijauksia, kipaisin hakemaan sen ratsastusvarusteet. Varustin tamman ripeästi, ja suuntasin sen jälkeen kentälle.

Kentällä kiristin satulavyön ja kiipesin suuren tamman selkään. Lili seisoi kaikessa rauhassa paikoillaan sillä välin, kun säädin jalustimia sopiviksi, ja lähti liikkeelle heti luvan saatuaan. Tamman käynti oli hyvin keinuttavaa ja pitkää, ja siinä oli mukava istua. Lili kuunteli heti aluksi tarkkaan istuntaa, ja seilailimmekin pitkin kenttää minun kääntäessä vain katsetta seuraavaan pisteeseen. Pitkien alkukäyntien jälkeen keräilin ohjia hieman paremmalle tuntumalle, ja siirryin suoraan ravaamaan. Jätin ohjat kuitenkin melko pitkiksi, ja Lili hakeutuikin heti itse matalaan muotoon, jossa se sai venyttää kaulaansa ja selkäänsä. Keventelin ravin reippaaseen tahtiin ja ratsastin loivia ja kaarevia uria aina välillä suuntaa vaihtaen. Hyvän tovin ravailtuamme molempiin suuntiin nostin laukan, jossa Lili sai edelleen jatkaa sopivan matalassa muodossa. Tamma tarjosi heti itsekin reippaampaa laukkaa, joten nousin kevyeen istuntaan ja annoin kimon laukata reippaasti kenttää ympäri kulmia pyöristäen. Tamma pärski kovin tyytyväisen oloisena, eikä meno muuttunut suuntaa vaihtaessakaan. Kun paikkoja oli vähän availtu ja venytelty reippaan laukan muodossa molempiin suuntiin, siirsin tamman raviin ja ratsastin sen hieman lyhyempään muotoon. Teimme parit pohkeenväistöt keskihalkaisijalta uralle sekä muutamat avoväistöpätkät suorilla urilla, jonka jälkeen aloin lopettelemaan hurjan vaativaa ja rankkaa treeniä. Ravailimme vielä hetken kentällä, jonka jälkeen siirsin tamman käyntiin ja ohjasin sen kentältä pois, suuntana samainen tie jossa olin käynyt aiemmin kävelemässä käsihevosen kanssa. Liliä ei selvästikään haitannut kävellä loppukäyntejä vaihtelevimmissa maisemissa, sillä se pärski edelleen kovin tyytyväisenä ja tallusti tietä pitkin rennosti mutta reippaasti.

Jonkin aikaa käveltyämme käänsin tamman ympäri, ja suuntasimme takaisin talliin. Tallissa riisuin tammalta varusteet, hoidin sen tarhauskuntoon ja talutin sen takaisin ulos porkkanan kera." Merkinnän kirjoitti dookie.