Rosenhof Ettan KTK-II, KRJ-I, KV-II

Trakehnertamma, väriltään punarautias, säkäkorkeus 169cm
Syntynyt 12.01.2015     (ikääntyy epäsäännöllisesti), rekisterinumero VH15-021-0227
Kasvattanut Rosenhof ja omistaa Le Château de Raconteur VRL-01811
Koulupainotteinen, tavoitetaso 10: Grand Prix

Luonnekuvaus tulossa.


KTK-II, KRJ-I
i: Bardulf
trak rn 171cm
ii: Evert trak prn 171cm iii: Ivar trak prn 174cm
iie: Emma trak prt 168cm
ie: Bettina trak m 168cm iei: Ain’t No Sunshine xx trn 168cm
iee: Berdina trak m 167cm
VSN Champion, KTK-II, KRJ-I, AB
e: Elke
trak rt 170cm
ei: Ingo trak m 175cm eii: Pankraz trak m 172cm
eie: Irmentrud xx rt 168cm
ee: Erna trak prt 170cm eei: Urban trak prt 172cm
eee: Elma trak rt 172cm

Jälkeläiset

01. FWB-o. Wuorelan Eldarion, syntynyt 15.04.2015 oriista Wuorelan Thengel KTK-II
02. trak-t. Wuorelan Elsa, syntynyt 29.04.2015 oriista Lazarus Swift KV-II, VAR-II

Sukuselvitys isovanhemmista

ii. Evert tunnetaan menestyneenä kouluratsuna. Punaruunikolta orilta löytyy suuret ja näyttävät liikkeet, joita se esittelikin upein tuloksin kilparadoilla. Evert kilpaili kouluratsastuksessa Grand Prix tasolla asti. Ori sai useita sijoituksia ja isoja rahapalkintoja arvokilpailuista. Evert on lempeä ja sitä pystyy käsittelemään ongelmitta erilaisissa tilanteissa. Hyvän luonteen ja kapasiteetin takia oria käytettiin runsaasti trakehnerien jalostuksessa. Nykyään Evert viettää eläkepäiviään Englannissa, ja saa viettää suurimmat osat päivistänsä suurilla laitumilla. Ori ei ole enään jalostuskäytössä, mutta herralta löytyykin jo kiitettävämäärä jälkeläisiä jotka ovat perineet Evertin liikkeet ja luonteen.

ie. Bettina on tunnettu trakehnerpiireissä. Musta, 168cm korkea koulutamma kilpaili parhaimpina vuosinaan jopa Grand Prix tason radoilla. Vaikkei ruusukkeita tuotu aina mukana, sai ratsastaja olla tyytyväinen tasaisiin suorituksiin. Bettina suoritti radat hienosti läpi, kunhan oli alkuun kokeillut, onko töitä pakko tehdä. Ratsastajan näytettyä kaapin paikan, toimi tamma moitteitta ja kuunteli pienimpiäkin apuja. Kilpaura pidettiin lyhyenä ja menestyksekkäänä, joten varsoja ehdittiin teettää useampi. Bettina sai kilpauransa jälkeen viisi hienoa varsaa, joista jokainen on kiertänyt tai kiertää edelleen maailmalla. Nykyään tamma elelee rodun kasvattajalla ja nauttii eläkepäivistään leppoisten maastolenkkien kautta. Silloin tällöin Bettina toimii talutusratsuna, eikä enää kokeile ratsastajiaankaan yhtä antoisasti kuin nuoruusvuosina.

ei. Ingo on komea musta 175cm korkea trakehnerori joka on menestynyt paremmin kuin hyvin kansainvälisillä näyttelykentillä. Atleettisen rakenteen takaa sen täysiveri- että trakenher verenperimä, ja kotimaassaan se on kantakirjattu ansiokkaasti ensimmäiselle palkinnolle isänsä tavoin. Ori on menestynyt myös kouluratsastuskentillä Intermediaire-luokissa, vaikkakin pääpaino on enemmän näyttelyissä. Loistavan rakenteensa ansiosta Ingo on suosittu jalostusori kotimaassaan Saksassa ja se on astunut niin oman rotunsa kuin muidenkin puoliverirotujen tammoja sekä ratsuponitammoja. Luonteeltaan ori on vilkas ja innokas, mikä on tehnyt orista hankalan maasta käsiteltävän, mutta ratsastaessa se on oikein tasainen ja miellyttämishaluinen.

ee. Erna on 170cm korkea punarautias trakehnertamma, joka kisasi kouluratsastusta GP-tasolla kansainvälisesti lyhyen hetken, ennen kuin se siirtyi jalostustamman hommiin kotimaassaan. Tamma varsoi kahdekan kaunista trakehnervarsaa, joista jokainen on tavalla tai toisella kisannut kouluratsastuksessa. Ernalla oli hyvä sijoitusprosentti, vaikkei se voittanut ainuttakaan kilpailuaan. Luonteeltaan tamma oli erittäin tammamainen, mutta hyvinä hetkinä oikein tasainen ja miellyttämishaluinen luottoratsastajalleen. Jälkeläisilleen se on periyttänyt kouluratsastuslahjojen ohella haastavaa mutta yhteistyökykyistä luonnetta.

Sukuselvitys isoisovanhemmista

iii. Ivar oli punaruunikko, 174cm korkea trakehner ori, joka kilpaili suurimman osan elämästään kouluratsastuksessa. Liikkeiden perusteella Ivar olisi pystynyt suoriutumaan myös Grand Prix tason kilpailusta, mutta orin omistaja kilpailutti hevostaan ainoastaan intermediairen luokissa. Luonteeltaan kuuliainen ja ihmisystävällinen, höystettynä pienellä machoilulla. Ivar kilpaili monta vuotta kouluratsastuksessa ja saikin suuren määrän sijoituksia. Vihreämmille laitumille Ivar jouduttiin päästämään vanhuuden vaivojen takia, kunnioitettavassa 29-vuoden iässä.

iie. Emma oli huippusukuinen tamma, joka ei niinkään loistanut kilpailuissa, mutta sai näyttelyistä useammankin palkinnon. Tempperamenttisella tammalla oli selvät mielipiteet asioista ja niiden kääntämiseen saattoi mennä tovi, minkä takia kilparadoilla ei saatukkaan hirveästi menestystä. Punarautias väritys aiheutti paljon ihailua, jonka takia moni tarjoutuikin ostamaan tamman, vaikkeivät tienneet tämän todellista luonnetta. Emmalla kilpailtiin vain Vaativa A:n luokissa, välillä hyvin tuloksin ja välillä heikommin. Emma sai kymmenen jälkeläistä, kaikki kauniin punaisen sävyisiä ja hyvärakenteisia hevosia. Luonteissa on joillain sanomista, mutta hyvillä orivalinnoilla tämäkin tamma tuotti muutaman kelvollisen luonteisen hevosen maailmalle.

iei. Ain’t No Sunshine xx toimi kenttäratsuna. Ori kilpaili CIC3 tasolla aktiivisesti ja lisäksi myös satunnaisesti vain koulu- tai estekilpailuissa. Samu menestyi parhaiten omassa lajissaan eli kenttäratsastuksessa, josta saikin itselleen useamman arvokilpailuvoiton. Samu oli väriltään tummanruunikko ja säkäkorkeutta herralta löytyi 168cm. Ori oli luonteeltaan melko kuriton, mutta osasi käyttäytyä, jos oikeasti sitä vaadittiin. Ratsastaessa vauhtia oli yleensä paljon, minkä ansiosta esteradoilta saatiin hyviä aikoja. Oria käytettiin jalostuksessa niin kenttä-, este- kuin kouluratsujen luomiseen. Jälkeläisiä ei kuitenkaan syntynyt muutamaa kymmentä enempää, sillä jalkavaivojen takia ori jouduttiin päästämään vihreille laitumille jo 20-vuoden iässä.

iee. Berdina oli kuvankaunis, musta trakehner. Tamma oli maailman kiltein luonteeltaan, vaikka joskus toki Berdinallakin oli tammamaisia päiviä. Berdina toimi kisahevosena ja kisasi kouluratsastuksessa Intermediairen sekä Grand Prix tason luokkia. Kilpaura oli menestykäs, mutta arvokilpailuihin asti tammaa ei kuitenkaan viety. Karsinan oveen saatiin kuitenkin hieno värisuora erivärisiä ja kokoisia ruusukkeita ympäri maailmaa. Kilpailuita Berdina ei kuitenkaan kiertänyt viittä vuotta kauempaa, vaan siirtyi omistajaperheensä lapsille ratsuksi. Tamma koulutti perheen molemmista tyttäristä tasokkaat kouluratsastajat ja starttasi vielä näiden kanssa helpommilla kouluradoilla. Varsoja ei Berdinalla kuitenkaan ole kuin kaksi, vaikka suvussa vilisikin toinen toistaan laadukkaampia kouluhevosia. Koko elämänsä tamma eli omistajiensa luona, pienellä tilalla Saksassa. Siellä Berdina eli 32-vuotiaaksi, jonka jälkeen tamma päästettiin laukkaamaan taivaslaitumille.

eii. Pankraz oli yönmusta 172cm korkea trakehnerori, joka on vaikuttanut suuresti eurooppalaisiin puoliverirotuihin lähes jumalaisen rakenteensa ansiosta. Se on pitkän jalostuksen aikaansaannos, suvusta löytyykin vain kantakirjattuja yksilöitä parhaimmilla rakenteilla. Pankrazin kohdalla sanonta ‘moni kakku päältä kaunis, mutta sisältä mätä’ sopii valitettavasti kuin nyrkki silmään. Sen jumalaista rakennetta kompensoi sen lähes paholaismainen luonne. Käsiteltäessä ori oli todella hankala, mikä verotti monet hevosenhoitajat kiertämään sen kaukaa. Ratsastaessa pysyi kontrollissa, mutta miellyttämisenhalua ei juuri ollut, eikä oria sen takia kisakentille vietykään. Luonteesta huolimatta Pankraz oli menestyksekäs jalostusori omana aikanaan.

eie. Irmentrud oli rautias 168cm korkea englantilainen täysiveritamma, joka menestyi aikanaan hyvin pitkän matkan laukkaratsuna amerikassa. Tamma kisasi G2 tasolle saakka ja siirtyi kuusivuotiaana ratsukoulutukseen. Koulutuksen jälkeen se myytiin saksaan kenttäratsuksi paikalliselle junnutähdelle. Ratsukko menestyi hyvin ja saavuttivatkin muutaman meriitin kansainvälisessä kisassa. Tamma kierrätettiin myös muutamissa näyttelyissä hyvällä menestyksellä, mutta tamman herkän ja kuuman luonteen takia näyttelyt olivat yhtä stressiä. Menohaluisuutensa ansiosta tammalla kisattiin vielä pitkään kenttäratsastusta, mutta jalkavamman takia se jouduttiin lopettamaan kolmannen varsonnan jälkeen. Kolmelle jälkeläiselleen sen periytti loistavaa kestävyyttä, atleettisuutta ja täysiverimäistä luonnetta.

eei. Urban oli 172cm korkea punarautias trakehnerori, joka menehtyi pian siitosuransa aloitettua. Ori oli nuoruusvuosinaan kisannut esteratsastusta kansainvälisellä 150cm tasolla ja loukannut takajalkansa. Vamma kuitenkin parani, mutta alkoi näyttää oireita uudestaan ensimmäisen siitoskauden jälkeen. Esteratsastus oli rasittanut myös muiden jalkojen niveliä ja Urban pääsi vihreämmille niityille jo harmittavan 12-vuoden iässä. Luonteeltaan se oli mitä parhain: älykäs ja innokas, miellyttämishaluinen sekä eteenpäinpyrkivä. Noin kolmellekymmenelle jälkeläiselleen se periytti loistavaa luonnetta sekä potentiaalia esteratsastukseen.

eee. Elma oli rautias 172cm korkea trakehnertamma. Se oli kotimaansa eliittitammoja kouluratsastuksessa, voittoprosentti oli huimat 91 prosenttia ja sijoitusprosentti melkein sata. Tamma edusti kotimaataan Ranskaa useissa kilpailuissa kansainvälisissä kilpailuissa ja kilpauransa jälkeen myytiin isolla tukulla rahaa Saksaan siitostammaksi. Saksalaisen rotujen ohella se on vaikuttanut suuresti ranskalaisten urheiluhevosten perimään. Elma esikantakirjattiin Ranskassa ja Saksassa se kantakirjattiin toiselle palkinnolle, mikä nostatti tamman suosiota entisestään. Luonteeltaan tamma oli herkkä ja älykäs sekä erittäin miellyttämishaluinen. Jälkeläisilleen se periytti kouluratsastuspotentiaalia, hyvää rakennetta ja luonnetta.

Isän puolen sukuselvitys © Inka, emän puoli © alaera

KRJ-Cupit:
Ei kilpaillut.

Näyttelyt:
Ei kilpaillut.

Ominaisuuspisteet:
Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00
Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 2919.41
Tahti ja irtonaisuus 3728.92
Tarkkuus ja ketteryys 0.00
Kouluratsastuksessa 6648.33 op. (tasolla 11)

Kouluvalmennus 30.03.2015

"-Jarrua päälle ja pakettia kasaan, sanoin ratsastajalle valmennuksen alkupuoliskon aikana, kun ratsukko työsti koottua ravia yhdistettynä pitkien sivujen lisättyyn raviin. -Lisäyksen jälkeen sun on saatava se hevonen pakattua todella tarkasti ja nopeasti takaisin raameihin. Ei riitä että hidastaa, on otettava kiinni sekä edestä että takaa, ihan perusjuttuja hei, neuvoin hieman kireämpään äänensävyyn ratsukkoa. Hevosella oli virtaa ja paikoittain ratsastajan kasvoilla kävi epätoivoinen ilme. Tuulinen sää ja kevyet päivät ennen valmennusta olivat selkeästi yhtälö, jota ei nyt olisi kaivattu. -Otetaanpa sitten siirtymiä keskiympyrällä. Nopeita, sulavia, tarkkoja. Jaa mielessäsi ympyrä neljään osaan ja tee napakat, omavalintaiset siirtymät jokaisen neljänneksen aikana, ohjeistin. Siirtymätehtävä pienellä ympyrällä oli selkeästi hevosta rauhoittava harjoitus ja valmennuksen lopulla meillä olikin jo paljon hallitumpi ratsukko treenissä." Valmennuksen kirjoitti Uppe.

Kouluvalmennus 20.09.2015

"Tänään saavuin Wuorelaan valmentamaan kaunista puoliveritammaa Ettania ja tämän ratsastajaa. Ettan oli alkuun vähän unelias ja sen ajatukset tuntuivat liitelevän aivan muualla, eikä se siksi keskittynyt liikeisiinsä ollenkaan. Ratsastaja saikin tovin ajaa ratsuaan eteen ennen kuin se löysi jalat alleen ja alkoi liikkumaan omalla moottorilla eteen. Alkuverkan taivuttelut ravissa ja laukassa tuotti myös hiljalleen tulosta ja vähitellen Ettan kantoi itsensä tyylikkäästi ja askelsi hyvässä tahdissa eteen.

Kun ratsukon yhteistyö pelasi saumattomasti, lähdimme tekemään siirtymisiä kahdeksikon muotoisella kiemurauralla. Aluksi teimme muutaman kierroksen käynti-ravi siirtymisiä ja siitä jatkoimme käynti-laukka siirtymisiin. Ravisiirtymisissä ratsukolla ei ongelmia ollut, mutta käynti-laukka-käynti siirtymisissä ratsastaja sai olla tosi napakkana, jotta Ettan siirtyi haluttuun askellajiin silloin kun pyydettiin. Lisäksi tamma nojasi turhan paljon ympyröillä sisälle, joten eritoten laukkaa sai tasapainottaa aikalailla. Kiemurauran jälkeen jatkoimme keskiympyrällä laukassa, vaihtaen laukkaa neljä kertaa jokaisen kierroksen aikana. Tässä kohtaa ratsastaja vihdoin ja viimein uskalsi kunnolla pyytää ratsultaan ja se näkyi myös liikkeessä, jossa ei liiemmin virheitä ilmennyt. Laukkapainotteisen tunnin loppuun pyysin ratsukkoa menemään passagea uraa pitkin molempiin suuntiin. Ettan kokosi liikkeessä itsensä todella hyvännäköisesti, mutta osakseen passage oli vähän hutaistun oloista, sillä tamma ei malttanut hidastaa askeltaan vaan mennä jumputti eteen jalkoja nostellen.

Reippaan tunnin työskentelyn jälkeen sai ratsukko lopetella tehtävien tekemisen ja siirtyä itsenäiseen loppuverkkaan. Loppuverkassa Ettan ravaili todella tyytyväisen näköisenä eteen, kuunnellen selästä tulevia ohjeita maltillisesti. Ratsukolla oli valmennuksessa pieniä hankaluuksia, mutta kaikesta he selvisivät huolellisilla avuilla sekä lukuisilla toistoilla. Tosin hevonen ja ratsastaja tuntuivat olevan vähän unessa valmennuksen ajan, mutta eritoten laukassa nähtiin niin hyviä suorituksia, että ei voin kuin kehua." Valmennuksen kirjoitti tvisha.

Kouluvalmennus 22.09.2015

"Eilen Ettan sai viettää vapaapäivän ja tänään taas jatkoimme valmentautumisen parissa. Toissapäivänä tamma oli vähän laiska ja hitaasti syttyvää sorttia, mutta nyt siitä ei ollut enää tietoakaan. Ettan oli alkuverkassa todella virkeä ja tarmoa täynnä, joten ratsastaja sai antaa sille paljon pidätteitä, taivutella ja tehdä paljon siirtymisiä, jotta saatiin hevonen kuulolle. Vaikka virtaa riitti, rauhoittui Ettan yllättävänkin nopeasti reagoiden hyvin ratsastajansa apuihin.

Tämän valmennuksen pyhitimme melkeinpä kokonaan taivuttelulle, aloittaen käynnissä avoilla ja suluilla. Ratsastaja antoi napakat avut hevoselleen, ja Ettan teki työtä käskettyä. Ajoittain tamma painoi hieman apuja vastaan, jolloin liikesarja loogisesti kärsi, mutta hyvin ratsastaja korjasi tilanteet ja pyysi hevoseltaan koko ajan enemmän. Kun taivutukset onnistuivat käynnissä, jatkoimme samaa ravissa. Ravissa Ettan tarjosi aluksi sulkuja tehdessä väistöjä, mutta vähitellen pääsi taas hommaan jyvälle ja suoritukset paranivat huomattavasti, niin suluissa kuin myös avoissa. Ravissa oli pakko ottaa myös niitä pohkeenväistöjä keskihalkaisijalta, joiden parissa ei kyllä minkäänmoista ongelmaa ollut, päinvastoin, Ettan väisti niin jyrkästi että. Viimeisen vartin keskityimme laukkaan, aloittaen ensin siitä, että laukka oli hyvin pyörivää ja tahti tasaista. Sen jälkeen ratsukko sai suorittaa laukassa sulkutaivutuksia, joiden parissa olikin melkoinen työstäminen sillä ratsastaja ei saanut ulkopohjetta menemään läpi. 15 minuuttia hurahtikin sen parissa nopeasti, ja kun molempiin suuntiin saatiin kohtuullisen hyvät taivutukset, sai siirtyä raviin.

Koska tammalla oli loppuverkassa vielä virtaa, sai ratsastaja pyytää tältä isoa liikettä ja jatkaa taivuttelua reipaassa ravissa. Tänään ratsukon välinen yhteistyö pelasi himpun verran paremmin edelliskertaan nähden, mutta jotenkin Ettan tuntui edelleen vähän löysältä ratsastettavalta. Olisin kaivannut ehkä tietynlaista jämäkkyyttä vielä ratsukon työskentelyyn, mutta hyvin he suoriutuivat jokaisesta antamastani tehtävästä." Valmennuksen kirjoitti tvisha.