Escada du Roch VIR MVA Ch, KTK-I, KV-I

Jälkeläiset

01. sf-t. Estellé du Roch, syntynyt 02.02.2017 oriista Chocolate Chip

Kouluvalmennus 05.02.2017

"Emmelinen ratsastaessa kaunista punarautiasta, läsipäistä tammaa en voinut olla hymyilemättä. Emmeline ratsasti hevosta erittäin eleettömästi ja Escada tuntui tekevän kaiken halutun pelkästään ajatuksen voimalla. Koska ratsukon yhteistyö oli melko saumatonta, pääsin tämän valmennuksen aikana keskittymään yhä enemmän Emmelinen istuntaan. Siinä missä ratsastaja leikitteli pääty-ympyrällä tamman laukan kanssa, opastin ratsastajaa istumaan yhä paremmassa asennossa hevosensa selässä jotta hänen olisi entistä helpompaa vaikuttaa hevosen perusliikkumiseen. "Juuri näin Emmeline, hyvä! Nyt kun istut rehellisesti istuinluiden päällä ja sun jalat käytännössä vain lepäävät hevosen kylkiä vasten, sun on paljon helpompaa vaikuttaa hevoseen silloin, kuin tarve vaatii. Nyt seuraavaksi kun sä lähdet pyytämään sitä kootusta askelljista kohti keskilaukkaa, niin kokeile vain avata lonkkia ja työntää nyrkkiä ihan inan eteen. Jos se ei riitä, niin vasta sitten käytä pohjetta ihan inan - ja paikaltaan." opastin ratsastajaa. Yhä kevyempien apujen kautta saimme säilytettyä Escadan hyvän ratsastettavuuden läpi valmennuksen ja sain luotua ratsastajaan uskoa siitä, että varsinaiset kouluratsatusliikkeetkään eivät vaatineet suurta apujen käyttöä. Valmennuksen aikana läpikävimme kuin varkain läpi siirtymien lisäksi muun muassa sarjavaihtoja ja muutaman askeleen piaffeharjoituksia. Sarjavaihdot itsessään olivat onnistuneet erinomaisesti - ne olivat alusta alkaen tahdikkaita ja tasapainoisia ja piaffessa työksentely tuntui olevan erittäin hyvällä mallilla, vaikka se oli ratsulle vielä melko uutta ja siten myös hankalaa." Valmennuksen kirjoitti VP.

Kouluvalmennus 14.02.2017

"Edellisessä valmennuksessa olimme tapailleet muutamia askeleita piaffea, joten tämän päiväisen valmennuksen agendana oli poljettaa piaffea vielä lisää. Melko intensiivisen alkuverryttelyn jälkeen lähdimme työstämään piaffea melko tavanomaisella harjoituksella: Ratsukko sai ravata hyvin kootussa askellajissa kohti pysähdystä, tehdä tasapainoisen ja rauhallisen pysähdyksen josta oli määrä siirtyä peruutukseen ja peruutuksesta tuli niin sanotusti liukua kohti piaffea. "Peruuta vain vielä muutama askel lisää, sillä peruutuksen kautta me saadaan takapää aktivoitua ja kun tunnet että se vähän istahtaa takajalkojensa päälle, lähdet tapailemaan mielessäsi piaffea." neuvoin ratsastajaa, joka selkeästi pohti hevosen selässä että peruttaisiko vielä lisää, vai lähtisikö nykyisiltä sijoilta tapailemaan piaffea. Kun Emmeline malttoi peruuttaa hevosta tarpeeksi, oli siirtyminen piaffeen melko helpon oloista, joskaan silti en päästänyt ratsukkoa helpolla. Kun Escada polki muutamia hyviä askeleita, käskin Emmelinen kehua hevosta ääneen samalla, kun hän sai taputtaa hevosta vuolaasti kaulalle sillä halusin, että hevosta kehutaan jopa liioitellun paljon tässä vaiheessa kun hankala asia on vielä melko alkutekijöissään. Kuten odotin, Escada tuntui saavan kehuista potkua rinnan alle ja se alkoi yhä enemmän tarjoamaan piaffea ratsastajalleen saadakseen kehuja lisää - joka toki oli tässä tilanteessa vain erittäin positiivista. "Nyt kun jaksat treenata näin pieniä pätkiä vaikka ihan vain kerran viikossa, niin sehän tekee kohta piaffea täysin paikallaan vaikka hamaan tulevaisuuteen asti. Mun puolesta riittää tältä päivältä, ratsasta se vielä ravissa eteen alas niin katsotaan sitten muutamia hyödyllisiä kotiharjoitteita." tuumin, kun Escada polki piaffea jo hieman pidemmän pätkän kuin vanhempikin tekijä." Valmennuksen kirjoitti VP.

Päivän viimeinen ratsu 03.03.2017

"Juuri kun ratsastin päivän viimeistä hevosta, Emmeline laittoi minulle viestiä ja pyysi minua ratsastamaan Escadan mikäli ehtisin ja jaksaisin. Normaalisti olisin ilmoittanut yhdeksän hevosen jälkeen ratsastuskiintiön olevan täynnä, mutta mikäpä muu päättäisi vierailun Raconteurissa paremmin kuin iki-ihana Escada tamma. Alkuverryttely koostui lähinnä tamman pehmeistä askellajeista ja hyvästä ratsastettavuudesta fiilistellen enkä vaatinut hevoselta sen enempää - riitti, että se kantoi itseään kevyenä ja eteni ilman jatkuvaa hoputtamista. Kun olin ratsastanut tamman kaikissa askellajeissa läpi, lähdin hiljalleen kokoamaan sitä ravissa tehdäkseni sen kanssa yhtä lempitehtävääni. Kun tamma oli paremmin takaosansa päällä, lähdin pitkälle sivulle tultaessa ratsastamaan avotaivutusta ja noin puolessa väliä uraa tein kymmenen metrin halkaisijalla olevan voltin ja jatkoin pitkää sivua sulkutaivutuksessa. Avotaivutuksessa Escada tuli varsin helposti sisäpohkeen ympäri ja se säilyi pehmeänä koko avotaivutuksen ajan, kun taas voltilla sain olla keksimässä tammalle pientä aktivointia jottei se läsähtäisi hieman kasaan ennen sulkutaivutusta. Jos sain tamman pysymään takaosansa päällä voltin ajan, sulkutaivutus onnistui vähintään yhtä jouhevasti kuin avotaivutuskin, mutta mikäli hevonen pääsi lässähtämään voltin aikana, oli sulkutaivutusta vaikea ratsastaa oikeaoppisesti. Pieniä, korjaavia apuja käyttäen sain kuitenkin koko tehtävän onnistumaan hyvänä kokonaisuutena, joten lähdin työstämään samaa tehtävää vielä laukassa. Laukassa avain onneen oli tarpeeksi koottu muoto, sillä heti kun tamma oli koottuna oli tehtävien suorittamien jopa helpomman oloista kuin ravissa. Koska tammalla oli takana rankka treenikausi ja olin itse ratsastanut useampia hevosia päivän aikana, lähdin avo- ja sulkutaivutustehtävän jälkeen ratsastamaan keventelemään hevosta eteen alas erilaisia kaarevia ja suoria uria tehden. Pitkien loppukäyntien jälkeen talutin tamman takaisin talliin, jossa se pääsi huolellisen harjauksen jälkeen iltaheinille." Merkinnän kirjoitti VP.