Cabernet du Roch

Selle Français, ori
Syntynyt 05.07.2015 Ranskassa
Punarautias, 171cm

Rekisterinumero VH15-121-0053
Kouluratsastuspainotteinen, ko: Grand Prix
Kasvattanut & omistaa Le Château de Raconteur VRL-01811

VIR MVA Ch   VSN Ch   KTK-I   KRJ-I   KV-II   Premier

Cabe on luonteeltaan vilkas ja tulinen ori, joka on perinyt kummaltakin vanhemmaltaan parhaat puolet. Minun silmissäni se on kaikin puolin täydellinen hevonen: se on iso, äärimmäisen komea, sopivan luonteikas, omanarvontunteva ja mikä parasta, sillä on ihan pahuksen upeat liikkeet! Se on sopiva sekoitus säpäkkyyttä, kuuliaisuutta ja herkkyyttä ihmiselle, joka nauttii haasteista ja tietää mitä tekee. Ori ei ole se kaikista helpoin tapaus varsinkaan maasta käsin, mutta kokenut käsittelijä saa kaivettua siitä hitusen miellyttämishalua ja pehmeyttäkin niitä vaativiin tilanteisiin. Energinen Cabe ei aina muista varoa pientä ihmistä vierellään, steppaillessaan ja huudellessaan, joten hevosen kanssa saa olla tarkkana.

Muiden orien kanssa Cabe osaa olla jatkuvasti nokat vastakkain, mutta taipuu ainakin toistaiseksi vielä Romainin ja Robillardin edessä. Kun välit on saatu selvitettyä, se on ulkoillessaan suhteellisen lupsakka. Mitä nyt välillä täytyy vähän esiintyä lähitienoon neidoille..

Selästä käsin ori on ihan omaa luokkaansa. Se on eteenpäinpyrkivä ja tarmokas, sopivan herkkä ja toimii suhteellisen hyvin keskinkertaisenkin ratsastajan alla, kunhan tämä osaa toimia Caben kanssa oikealla tavalla - rauhallisesti, mutta määrätietoisesti. Orin laukka on erityisen kiiteltyä, lennokasta ja matkaavoittavaa, mutta ei muissakaan askellajeissa yhtään moitittavaa ole. Kolme erinomaista askellajia, toimiva moottori, tasapainoinen kulku ja luontainen lavacharmi takaavat yleensä erinomaisia tuloksia tiukassa taistossa kouluratojen herruudesta.

Cabe toimii ratsain yleensä varsin moiteettomasti ja se lähtee innoissaan töihin. Ori rakastaa esiintymistä ja se tekee melkein mitä vain saadakseen olla huomion keskipisteenä, tavoitteli se sitten katsojien ihailuja, tammojen huomiota tai niitä hyväntuoksuisia namusia emäntänsä taskusta. Kisoissa tai kotona, Cabe tarjoaa aina parasta mahdollista ja suorittaa niin täysillä, kuin vain osaa - ja sehän osaa.


KRJ-I, KV-III, KVJ AB, MSY-B, Bronze Premium
i: Crialdi
sf prt 170cm
ii: Crimaldi sf trn 170m iii: C'est Tout sf prt 170cm
iie: Pastèque sf trn 166cm
ie: Fabiénne sf prt 168cm iei: Doux sf prt 169cm
iee: Poussière sf m 163cm
KTK-III, KRJ-I, KV-III, KVJ AB, Premier
e: Chanceux
sf tprn 165cm
ei: Bête Noir sf m 167cm eii: Blanc et Noir ransk m 166cm
eie: Dernière sf tprt 169cm
ee: Heureux sf tprn 164cm eei: Énorme sf mrn 170cm
eee: Chanchan sf rtkm 164cm

Jälkeläiset

01. sf-t. Leona du Roch, syntynyt 10.08.2015 tammasta Lunelie du Roch Saavutukset: KTK-II, KV-II, Premier
02. sf-o. Colombard du Roch, syntynyt 13.11.2015 tammasta Lunelie du Roch Saavutukset: KTK-II

Sukuselvitys isovanhemmista

ii. Crimaldi on ori, josta kohutaan Ranskassa. Hieman tuntemattomammasta suvusta oleva tummanruunikko herra ei nuorena saanut juurikaan arvostusta, sillä hitaasti kehittyvä ori ei ollut ensimmäisissä orinäytöissä vielä kasvanut ruotuunsa ja muistutti enemmän kurkea kuin hevosta. Vasta 6-vuotiaana Crimaldi alkoi niin sanotusti näyttää hevoselta, mutta millaiselta ori näyttikään. Ennen pihalle naurettu ori kantakirjattiin II palkinnolle, mikä ei kuitenkaan vielä ollut syy kohuun. Kun kaikki kasvukivut olivat takanapäin, alkoi orin ratsuttaja kokeilla kilpailemista nuorella orilla: suvereeni Ranskan 6-vuotis koulucupin voitto nosti orin kaikkien huulille. Hetkeen ei oltu nähty niin hyvää keskiravia kuin tämä ori esitti. Kisauran kertyessä alkoi myös tammanomistajat heräämään, sillä nyt oli löytynyt ori, joka toivottavasti toisi lisää liikettä varsoihin. Siitosurallaan Crimaldi ei kuitenkaan aivan niin hätkähdyttänyt kuin kisaradoilla, sillä vaikka ori jättää selkeästi hyvää sporttityyliä, näkyy herran varsoissa myös hyvin paljon emätammaa. Vaikka orista ei siis tullut ihmeidentekijää ranskalaisten ravin parantajana, on herra edelleen nosteessa ja Crimaldin jälkeläiset tuntuvat kiinnostavan hevosihmisiä. Luonteeltaan Crimaldi on yllättävän lupsakka ja rento, todellinen ranskalainen herrasmies.

ie. Fabiénne muistuttaa ulkonäöltään poikaansa Crialdia aivan hämmästyttävän paljon; molemmilla hevosilla on sama oranssiin taittava punarautias väritys ja lähes samat merkit niin päässä kuin jaloissa. Ulkonäköön yhtäläisyydet eivät suinkaan lopu, sillä poikansa tavoin Fabiénne on kunnostautunut kouluradoilla, joskin alemmilla vaikeustasoilla. Alkuelämästään tamma kävi myös kokeilemassa ensimmäisen omistajansa kanssa kenttäratoja, ja vaikka tammalta löytyy hyvin myös hyppykykyä isän suvun kautta, ei neiti ollut tarpeeksi rohkea ja varma kenttäratsuksi. Tämän jälkeen Fabiénne myytiinkin nykyiseen kotiinsa, eli pieneen tammapainotteiseen siittolaan Etelä-Ranskassa. Suoraan ei neitiä kuitenkaan laitettu siitokseen, sillä kyseisen siittolan ideologiana on ensin tähdätä niin korkealle kisaradoilla kuin tammalla on potentiaalia ja vasta tämän jälkeen siirtää hevonen siitokseen. Fabiénne pääsikin testaamaan rajojaan varsin voitokkaasti, jonka jälkeen kysyntä oranssin koulutamman varsoista alkoi olla niin suurta, että tamma päätettiin astuttaa ja siirtää siitostammaksi. Isäoreiksi on valittu hyväliikkeisiä kouluoreja, minkä ansiosta tamman varsoja on nähty paljon ikäluokkakilpailuissa ja kuudesta varsasta jopa kaksi on koulutettu aina Grand Prix luokkiin saakka.

ei. Bête Noir on komea musta, 167 senttinen puoliveriori, jonka kanssa ei aika koskaan käy tylsäksi. Ori on varsasta asti ollut todella utelias ja sählä luonteeltaan, mutta kun sen kanssa alkaa oikeasti tekemään töitä, niin johan löytyy liikettä ja loputonta kärsivällisyyttä - jos siis orin saa ensin kuuntelemaan ratsastajaa. Käsiteltäessä Bete on hieman jyrä, mutta muutama ärähdys auttaa asiaan jo melkoisesti, ja kyllä ori on aina ihmistä kunnioittanut. Bete on omistajansa kanssa kisannut GP-radoilla asti, mutta siltä tasolta ei ole tullut niin merkittävää menestystä, kuin alemmista luokista. Ori on kuitenkin näyttävä, ja upea ulkonäöllisesti, joten se viimeistään ihastuttaa tammanomistajat. Tähän mennessä orilla onkin jo kymmenisen jälkeläistä, mutta hevonen on edelleen käytössä jalostukseen. Myös orin omistajalla on kaksi varsaa tästä hienosta kouluoriista.

ee. Heureux on ihana, melko pienikokoinen pippurinen selleritamma, joka toimii ainoastaan tutuilla ja turvallisilla ihmisillä. Se on jyrä, siitä ei saa mitään irti, jos ei oikeasti osaa pyytää ja sitä rataa, mutta siinä on kuitenkin kapasiteettia GP-radoille asti, jossa sillä ei kuitenkaan olla startattu vielä kertaakaan. Prix St. Georges-luokista on kuitenkin tullut jo useampi voitto ja sijoitus ja Inter I-tasolla on otettu muutamia startteja alle. Tämä vasta 10-vuotias tamma on kuitenkin toiminut jo yhden varsan emänä, mutta nyt sen kanssa keskitytään lähinnä kilpailemiseen, ja tammaa koulutetaan koko ajan kohti GP-tasoa. Heureuxissa on liikettä ja kapasiteettia ja erinomainen rakenne kouluhevoselle. Luonteessa on parannettavaa, mutta kyllä tämäkin tamma taitavan käsittelijän kanssa pysyy ruodussa.

Sukuselvitys isoisovanhemmista

iii. Usein sanotaan kärjistäen, ettei kauneus ja älykkyys kulje käsi kädessä. Tämän todistaa ainakin omalta kohdaltaan todeksi C'est Tout, joka on kuin satukirjan prinssi, mutta älykkyyttä ei tältä orilta löydy edes itselleen jakaa. Punarautias ja hienot 170cm korkea C'est Tout on näyttelyhai, joka kuitenkin tuntuu sotkeutuvan omiin jalkoihinsa useammin kuin näyttelytuomarit oria ihastelevat. Herran kanssa onkin pysytty suhteellisen tiukasti näyttelyuralla, sillä kilpakentille kun lähtisi tämän neljä vasenta jalkaa omistavan hevosen kanssa, voisi tulos olla mielenkiintoinen. Toki orin kanssa ollaan käyty kantakirjan vaatimat näytöt suorittamassa, mutta perussuorittamiseen C'est Toutin kisaura jääkin. Kisatulosten vaje onkin näkynyt orin tammamäärässä, ja herraa suosivat sellaiset tammanomistajat, jotka haluavat nimenomaan korrektia rakennetta ja joiden tammat ovat itse kisakentillä ansioituneita. Luonteeltaan tämä hölmöläinen on kiltti kuin mikä, ja ori tuntuu välillä itsekin hämmästelevän kaatuessaan turvalleen, että miten näin nyt pääsi käymään. Jälkeläisilleen herra ei kuitenkaan ole jättänyt laisinkaan omaa kömpelyyttään kiitos ehkä sporttisten emätammojen, ja useat orin jälkeläiset ovat pärjänneet isäänsä huomattavasti paremmin kisaradoilla.

iie. Pastèque on pienehkö, vain 166cm korkea tummanruunikko tamma, joka on pienestä ranskalaisesta siittolasta kotoisin. Nuorena tammasta povattiin siitostammaa, mutta kun näyttelymenestystä ei tullutkaan odotettuun tapaan, myytiin tamma yksityiskotiin juniorille. Luonteeltaan temperamenttinen Pastèque ei päästänyt nuorta omistajaansa helpolla, mutta vuosien valmentautumisen ja harjoittelun jälkeen parin yhteistyö alkoi sujumaan. Pastèque yllättääkin kokoonsa nähden näyttävillä askellajeilla, joilla sijoituksia on sadellut aina vaativan B:n luokkiin saakka. Korkeammalle ei neidin rakenne yksinkertaisesti riitä, minkä vuoksi tamman saatua valitettava rankemman treenaamisen estävä toistuva hankosidevamma, päätettiin tamma astuttaa parempaa rakennetta tuovalla orilla. Syntyi Pastèquen ainoa, kaunis orivarsa, joka valitettavasti jäi orvoksi jo puolivuotiaana Pastèquen menehtyessä harmittavassa lastausonnettomuudessa.

iei. Doux on nykyään pelkästään siitosorin tehtäviä hoitava punarautias herra, joka on emänpuoleisen sukunsa musta lammas. Orin emänisän suku vie nimittäin tunnettuun täysiverilinjaan, jonka jälkeläiset ovat menestyneet erityisesti este- ja kenttäpuolella. Tätä ei Douxista kuitenkaan huomaa, sillä ori itse on kuin kouluhevosen käsikirjasta. Toki herran monet jälkeläiset hyppäävät keskiverto kouluhevosia paremmin ja voimakkaammin, mutta orin hieman raskaampi rakenne ja kyky kantaa itseään ovat aina saaneet osakseen ihmetystä, kun emänisä on selvinnyt. Isänpuoleinen suku herralla on kantakirjoissa hyvin vähän nähty, joten todennäköisesti ori on lahjakkuutensa saattanut sieltä periä. Doux olikin tullessaan kantakirjattavaksi koulupuolelle piristysruiske Ranskan kouluhevosten sukuihin, sillä harvalla tammalla oli samoja kantanimiä takanaan. Kaiken kaikkiaan Doux on ollut hyvin ansiokas kouluperiyttäjä, sillä epäilijöistä huolimatta myös orin toisen ja kolmannen polven jälkeläiset ovat jatkaneet isänisänsä viitoittamalla tiellä kouluratsastuksen aitojen sisällä. Luonteeltaan nykyään teräspappana tunnettu ori on iloinen, hieman kujeileva mutta viisas, mikä ei myöskään ole vähentänyt orin suosiota.

iee. Poussière on suuren ja suhteellisen kuuluisan ranskalaisen siittolan kasvatti, joka hurmaa pikimustalla värityksellään ja säkäkorkeudellaan, joka on vain komeat 163cm. Suuren siittolan toimintatapojen tyyliin Poussière pääsi heti synnyttyään tarkkaan syyniin ja näyttelykierrokseen, jossa parhaat tammat pidetään itsellä ja loput myydään. Tamman hieman pieneksi jäänyt koko ei paljoa haitannut, sillä hyvin nopeasti tuli ilmi, että tamma on rakenteellisesti erittäin korrekti ja sopiva siitostammaksi. Ensimmäisen varsansa neiti varsoikin jo nelivuotiaana, minkä jälkeen varsoja syntyi lähes vuosittain. Viidennen varsansa kanssa Poussièrella oli kuitenkin vakavia komplikaatioita varsomisessa, jonka seurauksena neiti joutui käymään useassakin leikkauksessa ja uusia varsoja ei enää suositeltu. Loppuelämän uutta koti ei ollut vaikea löytää tälle sähikäiselle, sillä tamman luonne on juuri sopiva yhdistelmä kiltteyttä ja säpsäkkyyttä. Usean ostajaehdokkaan väliltä Poussièrelle valikoitui kodiksi perhe maaseudulta, jossa tamma pääsi toimimaan niin maastoratsuna kuin myöhemmin perheen pojan kisaratsuna kouluratsastuksen saralla. Poussièren viidestä jälkeläisestä jokainen on perinyt emänsä kauniin rakenteen, mutta yksikään ei valitettavasti saanut tamman upeaa kiiltävää mustaa väritystä.

eii. Blanc et Noir oli hieno musta kouluori, joka menestyi hyvin niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin kilparadoilla GP-luokissa, ja olihan ori luonteeltaankin melkoisen kultainen tapaus. Tämä hevonen oli sitä, mistä ne ponitytöt voivat vain haaveilla. Blanc oli isoliikkeinen, näyttävä, isokokoinen, korrekti, ja ennen kaikkea se oli loputtomalla kärsivällisyydellä ja kapasiteetilla varustettu hevonen, joka antoi itsestään kaiken ja ylikin. Se toimi myös kokemattomampien kuskien opetusratsuna kun kisoista oli kysymys. Jälkeläisiäkin ori sai yhteensä kymmenen kappaletta, ennen kuin se saateltiin taivasmatkalle vain 16-vuotiaana vakavan ähkyn seurauksena.

eie. Derniére ei ole niin korkealle koulutettu kuin jälkeläisensä, tai sukulaisensa, mutta siitä on tullut suosittu siitostamma sen helpon luonteen vuoksi. Lisäksi se on suhteellisen isokokoinen ja isomerkkinen tummanpunarautias oikein mukiinmenevällä rakenteella varustettuna. Se on helppo ratsastaa, liikkuu omalla moottorilla ja reagoi todella pieniin apuihin, muttei häiriinny selässä perunasäkin lailla pomppivastakaan ihmisestä. Deniére on varsin anteeksiantavainen tapaus, mutta sitä ei koskaan koulutettu vaativa B:tä korkeammalle tasolle, vaikka rahkeet olisivat varmasti riittäneetkin. Jälkeläisiä tammalla on huimat kuusi kappaletta, mutta myös kilpailuista on tullut ihan kiitettävää menestystä, joskaan ei tosiaan vaativa B:tä ylemmiltä tasoilta.

eei. Ènorme oli vähän sellainen kunnon teinimäinen ori, jonka mielestä mikään ei koskaan ollut hyvin, eikä mikään koskaan ollut kivaa. Ori oli vähän sellainen, että sen kanssa joutui kunnolla tekemään töitä, ja sen viimeiseksi jääneeltä omistajaltakin vei kaksi vuotta rakentaa tähän hevoseen edes jonkinlainen luottamus. Énorme on kuitenkin kisannut Inter II-tasolla ihan hyvällä menestyksellä, mutta ainoastaan kahden kuskin kanssa. Ori osaa kyllä olla varsin mukava, sillä se on elastinen liikkeiltään, liikkuu hyvin eteen ja hakeutuu helposti pyöreään muotoon ja se jaksaa tehdä oikean mielentilan sattuessa töitä putkeen parikin tuntia, jos niikseen tulee. Jälkeläisiä tällä orilla on kahdeksan kappaletta, joista jokainen on menestynyt melko hyvin kouluradoilla.

eee. Chanchan on luonteeltaan hieman kipakka tapaus, jota se on valitettavasti periyttänyt myös jälkeläisilleen. Se sietää todella harvoja ihmisiä ja hevosia lähellään, ja saattaa muutenkin olla aavistuksen verran hankala tapaus. Hienohan se on kuin mikä, ja sen kanssa ollaan kisattu Inter II-radoilla saakka. Tämä rautiaankimo tamma on todella kaunis näky kilparadoilla, kunhan sen saa ratsastettua oikein päin, ja kunhan sen kanssa jaksaa vain olla kärsivällinen, sillä tamman kanssa on oltava koko ajan tarkkana, ettei siitä tule vain yhtenä pitkänä pötkönä liikkuva poninkaltainen. Jälkeläisiä tällä tammalla on neljä kappaletta, mutta vieläkin sitä käytetään jalostuksessa, ja omistaja on kaavaillut tammalle vielä kahta varsaa.

Isän puolen sukuselvitys © Assi, emän puoli © Annika N., kiitos!

KRJ-Cupit:
31.10.2015 - Fiktio - Grand Prix - 16/189

Näyttelyt:
13.07.2015 Le Château de Raconteur, MVA-sert, pt. Vibaja
30.07.2015 Le Château de Raconteur, SW2 40p.
30.08.2015 Brotherhood, MVA-sert, pt. Jannica
28.09.2015 Radical Trotters, PUN1, BIS3
18.10.2015 Nidavellir, SW3 40p.
30.03.2016 Rosenhof, irtoSERT, pt. Kati
01.04.2016 Rosenhof, irtoSERT, pt. Kati

Ominaisuuspisteet:
Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00
Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 2868.79
Tahti ja irtonaisuus 3787.91
Tarkkuus ja ketteryys 0.00
Kouluratsastuksessa 6656.7 op. (tasolla 11)

Kouluvalmennus 09.08.2015

"Pääsin valmentamaan Emmelineä ja hänen hienoa Selle Francais -oriaan Cabea. Sateisen sään vuoksi valmennus oli siirretty maneesiin, jonne saapuessani Emmeline oli jo verryttelemässä oriaan. Pyysin ratsastajaa kertomaan hieman ratsustaan, jotta osaisin ehkä paremmin neuvoa tätä.

Lopulta pääsimme aloittamaan valmennuksen ihan kunnolla. Emmeline sai tehtäväkseen tehdä ensin käynnissä avotaivutusta pitkillä sivuilla ja lyhyillä sivuilla tehdä raviympyrä. Ympyrällä ravia tuli vuoroin koota ja vuoroin ratsastaa eteen. Avotaivutukset sujuivat ratsukolta hyvin, mutta ravikokoamisissa pyysin ratsastajaa ottamaan hevosen takajalat paremmin alle. Kun tehtävä onnistui molempiin suuntiin, siirryimme tekemään lävistäjälinjalla laukanvaihtoja käynnin kautta. En tiennyt yhtään, millaisia vaihtoja Cabe tekisi, joten minulle tuli täytenä yllätyksenä kun se leiskautti komeat vaihdot ilman yhtäkään käynti- tai raviaskelta. Pyysin Emmelineä tekemään vielä toistaiseksi vaihdot käynnin kautta ja pitkällä sivulla lisättyä laukkaa. Puoleen väliin pitkää sivua Cabe jaksoi todella upeaa lisättyä laukkaa, ennenkuin sen laukka alkoi vähitellen hiipua. Uudella yrittämällä laukka jatkui hienona aina sivun viimeiselle kirjaimelle saakka.

Viimeisenä tehtävänä päätin teettää ratsukolla siksak-sulkutaivutuksia. Niitä ratsukko ei varmaankaan yhdessä ollut vielä paljoa treenannut, sillä ensimmäisillä kerroilla he olivat vähän hukassa. Emmeline ratsasti kuitenkin tarkasti, eikä minulla ollut yhtään moitittavaa ratsukon suorituksista. Pyysin Emmelineä vielä kehumaan hevostaan paljon ja loppuverryttelemään sen huolella. Ratsukko jäi ravailemaan loppuraveja maneesiin ja minä lähdin autolleni ja kohti kotia." Valmennuksen kirjoitti Ciara VRL-12454.

Kouluvalmennus 26.09.2015

"Tänään valmennusvuorossa olisi Emmeline hevosellaan Cabernet du Roch. Olin nähnyt tämän orin aikaisemmin kantakirjaustilaisuudessa, joten tiesin kuinka henkeäsalpaavan upea se voisikaan olla: ja olihan se! Päästyäni tallipihaan Emmeline oli juuri taluttamassa oriaan kentälle, ja ilma olikin mitä mainioin ulkona ratsastamiseen. Hevosen kaunis rautias väritys suorastaan kiilteli auringonvalossa, ja ihastelin sitä ties kuinka kauan, kunnes tajusin palata takaisin maanpinnalle - valmentamaanhan tänne oli tultu, ei unelmoimaan. Annoin Emmelinen alkuverrytellä suuren hevosensa omaan tahtiin ja katselin itse sen liikkumista. Cabernet vaikutti olevan todella miellyttävä ja yhteistyöhaluinen ratsastaa, aivan toista maata kuin eilinen villi, musta ori Robillard.

Alkulämmittelyjen jälkeen teetätin ratsukolla muutamia ihan perusratsastukseen liittyviä asioita, joita kunnon kouluhevoselta aina odotan. Cabernet vastasikin kaikkiin odotuksiin oikein mallikkaasti: se kulki suorana, taipui rehellisesti ja yhtä paljon molempiin kierroksiin, teki siirtymiset pehmeästi sekä tasapainossa ja ennen kaikkea pysyi takaosansa päällä. Näistä lähtökohdista lähden itse aina työstämään omia kouluhevosiani, joten Cabernetin kanssa pohjatyö oli selvästi tehty huolella ja ajatuksen kanssa. Tänään työstimme hevosta lähinnä laukassa, ja aloitimme treenit sarjavaihdoista. Idea oli saada hevonen vaihtamaan ratsastajan avuista, rentona sekä tasapainoisena. Emmeline kertoi hevosensa kyllä olevan kykenevä vaihtamaan jokaisella askeleella, mutta itse halusin tänään työstää vaihtoihin vielä lisää varmuutta. Orin tuli odottaa ratsastajan merkkiä ja lukea apuja, joten tänään ei laskettu askelia, vaan keskityttiin siihen itse vaihtoon. Hevosella oli kyllä homma hallinnassa, mutta pienoista ennakointia oli havaittavissa ja tahti rikkoontui muutamaan otteeseen. Pyrimme opettamaan oria odottamaan ratsastajan merkkiä, minkä se pian ymmärsikin muutaman hajanaisen laukka-askeleen jälkeen. Vaihdoista siirryttiin piruettilaukkaan, joissa Cabernet yritti ja kokosi jopa liikaa, jolloin pirueteista tuli sille liian vaikeita suorittaa. Enemmän pitäisi ratsastaa eteen kuin ylös, ja tänään treenasimmekin aivan lyhyitä, noin 2-3 askeleen käännöksiä sekä isompia työskentelypiruetteja, missä hevonen ei joutunut kääntämään niin paljon paikoillaan. Harjoittelimme paljon näitä molempiin kierroksiin ja treenien lopuksi vielä teimme muutaman kisa-standardien mukaisen piruetin, joka näytti jo vähän paremmalta! Näitä ratsukko saisi vielä kotiläksynä työstää, mutta lähtökohdat olivat oikein hyvät. Kokonaisuudessaan päivän treeni oli todella mukava ja tämä parivaljakko oli oikein miellyttävä valmennettava. Ratsukko ansaitsi loppuun paljon kehuja ja huolelliset loppuverryttelyt eteen-alas." Valmennuksen kirjoitti Siiri K.

Juoksuttelua 04.10.2015

Punarautias ilmestys seisoi tarhassaan korvat varautuneen oloisesti niskaa kohti sojottaen. Se napitti minua poloista varsin tiukasti ja pyrki pääsemään jo heti kättelyssä henkisesti niskan päälle. Ei minua nyt kamalasti pelottanut tuon orin katseet sen enempää kuin teotkaan. Monesti olin Caben kanssa ottanut yhteen, mutta aina alussa se yritti tuota sen ihmeellistä mielenmurskausta. Ori antoi itsensä kiinni yllättävän helposti, minkä vuoksi olinkin koko ajan varuillani, josko hevosella olisi jotain muuta jäynää mielessä. Turvallisesti me pääsimme kuitenkin talliin asti ja jopa harjauksenkin sain aloittaa rauhallisissa tunnelmissa. Tästähän voisi tulla vaikka kuinka hyvä päivä.

Tarkoituksenani oli tosiaan hieman juoksuttaa Cabea. Olin talutellut sitä muutaman rundin kentän ympäri ennen kuin olin pyytänyt sen ympyrälle. Niin hienosti alkanut päivä romuttui sitten siihen, kun hevonen heitti takamuksensa muutamaan kertaan komeasti ilmaan, riuhtaisi liinaa kädestäni, tai ainakin yritti, ja pomppi liinan päässä kuin idiootti. Hetken sain voimailla vahvan nelijalkaisen kanssa, mikä kävikin oikein hyvin salitreenistä. Kun Cabe oli saanut purkaa liiat energiansa turhanpäiväiseen mekkalointiin, pääsimme aloittamaan. Koko juoksutuksen ajan orilla oli kuitenkin pientä kutinaa takalistossa, josko se ottaisi hatkat ja lähtisi hippulat vinkuen karkuun. Vauhtia oli siis ihan riittävästi, ja toisinaan jopa liikaakin. Rauhoitteluni kuitenkin tepsivät jonkin verran ja lopulta Cabe kulki mahtavan hienosti eteenpäin ryhdikkäästi ja hyvässä tempossa. Kyllä se osaa, kunhan vain haluaa. Merkinnän kirjoitti Amanda.