Beaufort du Roch

Selle Français, ori
Syntynyt 22.03.2017 Ranskassa
Tummanruunikko, 166cm

Rekisterinumero VH17-121-0037
Kouluratsastuspainotteinen, ko: Grand Prix
Kasvattanut & omistaa Le Château de Raconteur VRL-01811

Ch   KTK-II   KV-II   Premier

Beaufort eli Ford muistuttaa luonteeltaan melko paljon isäänsä. Toisinaan se osaa olla epäluuloinen draamailija, mutta on kuitenkin perusluonteeltaan ihan kiltti, vaikkakin vähän itsepäinen. Välillä sen kanssa saa keskustella mitä tehdään ja miten tehdään, mutta yleensä ihminen saa loppujen lopuksi tahtonsa läpi ja Ford joutuu tyytymään osaansa. Ratsastaessa osaava, terävä ja taipuisa kaveri.


VSN Ch, KTK-I, KRJ-I, KV-II, KVJ AB, Bronze Premium
i: Bergerac du Roch
sf trn 169cm
VSN Ch, KTK-II, KRJ-I, KVJ AB, Premier
ii: Don Bravado sf vprn 170cm
iii: Barbados sf vprn 171cm
iie: Imiriél sf m 165cm
VIR MVA Ch, VSN Ch, KTK-I, Bronze Premium
ie: Carpathia trak trn 168cm
iei: Donatell trak mkm 170cm
iee: Carmen trak trn 167cm
VSN Ch, KTK-II, Bronze Premium
e: Singapura du Roch
sf rn 162cm
KTK-III, Premier
ei: Romain du Belou sf m 173cm
eii: Remy du Belou sf mrn 173cm
eie: Adrienne sf mkm 170cm
Premier
ee: Ragdoll x trn 154cm
eei: Dar-Alages ox mkm 149cm
eee: Egyptian Mau xx tprn 160cm

Jälkeläiset

01. fwb-t. Rowandell Acacia, syntynyt 02.10.2017 tammasta Arcadia F

Sukuselvitys isoisovanhemmista

iii. Barbados myytiin parivuotiaana kasvattajaltaan Ranskan Ylä-Normandiasta Saksaan tunnetulle kouluratsastajalle tulevaisuuden kilparatsuksi. Suurilinjainen mutta kevyt ori vakuutti uuden omistajansa upeilla liikkeillään, joissa riitti elastisuutta ja lennokkuutta. 171cm vaaleanpunaruunikko osoittautui myös nopeaksi oppilaaksi, sekä erittäin korkean työmoraalin omaavaksi ratsuksi. Barbados kehittyi nopeasti vaativien luokkien taitajaksi, ja kymmenvuotiaana se kilpaili jo menestyksekkäästi GP-tason kouluradoilla. Vuosia kestänyt kilpaura alkoi kuitenkin verottamaan orin terveyttä, ja Barbados joutuikin jättämään kisakentät 14-vuotiaana jatkuvien selkävaivojen astuessa kuvioihin. Menestyksekkään uransa jälkeen ruunikko ori vietiin kantakirjattavaksi, josta Barbados palasi II-palkinnon kanssa. Kantakirjauksen jälkeen Barbadokselle riitti kysyntää tammoille, ja ori siirtyikin pääsääntöisesti siitoskäyttöön. 17-vuotiaana, ehdittyään toimia pari vuotta siitosorina, Barbadoksen selkävaivat alkoivat taas, johtuen runsaasta pukille hypyttämisestä. Hetken sairaslomailtuaan ruunikko ori päätettiin kuitenkin lopettaa, kun kivut eivät meinanneet antaa periksi lääkityksenkään avulla. Barbadokselle syntyi 28 jälkeläistä, joista useat perivät isältään suurilinjaista ja kevyttä rakennetta sekä upeita liikkeitä. © dookie

iie. Imiriél myytiin kaksivuotiaana kasvattajaltaan Etelä-Ranskasta Saksaan kouluratsuksi nuorelle kouluratsastajalupaukselle, joka joutuikin hieman pettymään tamman luonteen suhteen. Imiriél osoittautui melkoisen temperamentikkaaksi ja kuumaksi hevoseksi, joka oli kyllä halutessaan erittäin näyttävä ratsu, mutta se vaati ratsastajaltaan melkoisia taitoja kulkeakseen niin. Useiden vastoinkäymisten takia Imiriélin koulutus ei edistynyt kovin nopeasti, mutta hiljalleen se alkoi esiintymään vaativammissakin koululuokissa, vaihtelevalla menestyksellä. Lopulta intermediate -tasojen luokkiin päästyään Imiriélin omistaja päätti myydä tammansa rennompaan käyttöön, sillä 165cm korkea musta puoliverinen oli turhan kuuma tapaus kouluratsuksi. Koska Imiriél oli kuitenkin suvultaan, liikkeiltään ja myös rakenteeltaan laadukas yksilö, päätyi se takaisin Ranskaan selle francaiseja kasvattavalle siittolalle. Imiriél osoittautui erinomaiseksi emäksi, eikä se periyttänyt hankalahkoa luonnettaan juuri lainkaan - hyvää rakennetta ja lennokkaita liikkeitä kyllä senkin edestä. Imiriél menehtyi 18-vuotiaana pieleen menneen varsomisen seurauksena, ja se ehti jättää jälkeensä neljä kaunista varsaa. © dookie

iei. Donatell on mustankimo trakehnerori, jolta löytyy säkäkorkeutta 170cm verran. Donatellin isälinja on ollut Saksassa varsin suosittu, sillä varsinkin orivarsat ovat olleet suurikokoisia ja kevytliikkeisiä kouluhevosia. Donatell itse on kilpaillut Prix St Georges tasoisissa luokissa vakioratsastajansa kanssa, mutta ahkera siitosura kisakausien välissä on hieman heikentänyt orin suorituksia, mitä ilman ori olisi voinut kohota vielä korkeampiinkin luokkiin. Kotioloissa Donatell on luonteeltaan todella yhteistyöhaluinen ja hieman herkkähipiäinen, mikä näkyy juuri ajoittain keskittymiskyvyn puutteena uusissa tilanteissa. Jälkeläisiä Donatell on saanut elämänsä aikana jo monia kymmeniä, joista kaksi orivarsaa on päässyt maineikkaaseen trakehnerkantakirjaan. Tällä hetkellä orin menekki on kotimaasta siirtynyt lähinnä ulkomaille, jossa suku on haluttua ja vielä varsin uutta. © Assi

iee. Carmen on tummanruunikko trakehnertamma, jolta säkäkorkeutta löytyy 167cm verran. Tamma tulee äärimmäisen arvostetusta ja harvinaisesta suvusta. Carmenin osti varsana eräs Saksan nousevista kasvattajista, jonka filosofiana on käyttää vain tammoja, joiden varsojen kohdalla ei tarvitse yrittää tavoitella emiänsä parempia versioita. Carmenilla olisikin ollut rahkeet nousta kouluratsastuksessa korkealle, mutta neiti ehti käydä kilpailuissa vain kantakirjausvuotenaan, jolloin tammaa treenattiin ratsastusosuutta varten. Kantakirjauksen jälkeen Carmen on saanut kunnioitettavat neljä varsaa neljässä vuodessa, ja kasvattajan filosofia on toteutunut. Tamman varsat ovat olleet kuin kopioita emästään, eli atleettisia ja kouluratsastukseen todella hyvin sopivia yksilöitä orivalinnoista riippumatta. Kasvattajan iloksi Carmen näyttäisi saavan helpommin tammavarsoja, sillä tähän mennessä kaikki syntyneet varsat ovat olleet tammoja. Ainoastaan Carpathia on myyty pois, johtuen siitä, että kasvattajalta löytyi jo vuotias varsa samasta isästä. © Assi

eii. Remy du Belou on isokokoinen ja ryhdikäs, pikimusta ori, joka kerää ihailevia katseita missä ikinä liikkuukaan. 173cm korkea Remy kantakirjattiin jo nuorena hyvin pistein II-palkinnolle, ja sen rakennearvostelussa kehuttiin hyvää ylälinjaa ja ryhdikkyyttä, hyväasentoisia jalkoja, pitkää hyvän muotoista kaulaa sekä vahvaa ja isoa takaosaa. Ratsuna Remy on erittäin herkkä ja tarkka ratsastajastaan, ja se vaatiikin täsmällisiä ja kevyitä apuja tehdäkseen parhaan suorituksen. Liikkeiltään ori on omiaan korkean tason kouluratsastusluokkiin, joissa Remy onkin menestynyt omistajansa kanssa nuoruudessaan erittäin hyvin. Musta ori lopetti kilpailu-uransa 15-vuotiaana ollessaan melkeinpä huipulla, ja siirtyi sen jälkeen täysin jalostuskäyttöön. Jälkeläisiä komealle mustalle onkin kertynyt jo reilut kolmekymmentä, ja ori periyttää vahvasti omaa leimaansa hieman massiivisen runkonsa ja ryhdikkään olemuksensa osalta. Myös orin lennokas ravi ja hyvin ylämäkeen suuntautunut laukka näyttää siirtyneen hyvin Remyn jälkeläisille. Tällä hetkellä ori viettää eläkepäiviä ranskalaisessa siittolassa satunnaisesti tammoja palvellen. © dookie

eie. Adrienne on suurehko, 170cm korkea ja lempeä tamma, joka on toiminut pääosin elämänsä aikana harrastehevosena. Tamman osti kolmevuotiaana kasvattajaltaan kouluhevosharrastaja, jolla ei kuitenkaan ollut mielenkiintoa kisata korkeammalla tasolla, vaikka hänellä olisi varmasti ollut lupaavan nuoren Adriennen sinnekin rahkeita. Ratsukko kuitenkin niitti tasaisesti menestystä helppo A - vaativa B -tasojen luokissa, joissa Adrienne sai jatkuvasti kehuja upeista, kevyistä ja lennokkaista liikkeistään. Suurilinjainen mustankimo kantakirjattiin hyvin käyttö- ja rakennepistein toiselle palkinnolle, ja sen kantakirjauslausunnosta löytyy maininnat erittäin hyvästä tammaleimasta, pitkästä ja hyvän ylälinjan omaavasta kaulasta, sekä hyvistä jalka-asennoista. Lanne Adriennella on hieman pitkä ja lautanen melko luisu, mutta muutoin se sai varsin positiivisen rakennearvioinnin. Adrienne oli nuoruudessa astutettu kerran, ja kantakirjauksen jälkeen se päätettiin astuttaa uudestaan. Koska ensimmäinen ja toinenkin varsa osoittautuivat erittäin lupaaviksi kouluhevosiksi, jäi lempeä tamma siitoskäyttöön useammaksi vuodeksi. Adrienne jätti varsoihinsa hienoja liikkeitään, etenkin tammavarsoille kaunista ulkonäköään ja hieman vaihtelevammin tyyntä luonnettaan. Tamma varsoi kaiken kaikkiaan kuusi hienoa varsaa, joista viimeisin syntyi Adriennen ollessa 19-vuotias. Tämän jälkeen kimo ei enää tiinehtynyt, joten se sai jäädä yhden tammavarsansa seurahevoseksi omistajansa pienelle yksityistallille. © dookie

eei. Dar-Alages oli hyvin pienikokoinen, mustankimo puolanarabiori. Vain 149-senttinen ori oli kuitenkin yllättävän hyvä kouluratsu, vaikka sen niin sanottu päälaji olikin matkaratsastus. Dar-Alages ei ollut helpoimmasta päästä käsitellä, sillä se oli herkästi kuumuva ja stressaava hevonen, joka ei kestänyt esimerkiksi paikallaan seisoskelua kovinkaan hyvin. Ratsastaessa se oli onneksi rennompi ja kärsivällisempi ja taitavalla ratsastajalla se toimi hyvin. Dar-Alages syntyi ja eli koko elämänsä suurehkolla tallilla Etelä-Ranskassa ja lopulta se lopetettiinkin siellä 18-vuotiaana tapaturmaisen jalkavamman vuoksi. Sitä ennen ori oli ehtinyt saada jo kymmenkunta jälkeläistä, joille se periytti pääasiassa pientä kokoa ja kipakkaa luonnetta. © Hapero

eee. Egyptian Mau on hurjan kaunis, tummanpunaruunikko englannintäysiveritamma. Se oli sievän ulkomuotonsa lisäksi puhdasta kultaa myös sisältä - hyväluonteisempaa ja kiltimpää tammaa saa hakea kaukaa. 160-senttisen tamman elämäntarina on monivaiheinen: se on kilpaillut sekä kouluratsastuksen parissa että esteillä, ollut ammattilaisella kilpailemassa, siitostammana ja viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä, laadukkaana harrastehevosena yksityisellä henkilöllä. Egyptian Mau viettääkin tällä hetkellä eläkepäiviään omistajansa kotipihassa, pienellä tallilla, joskaan kahdenkymmenen vuoden ikä ei näy kuin lisääntyneissä harmaissa karvoissa otsalla - tamma on edelleen kuin nuori varsa ja jaksaa piristää omistajaansa tempauksillaan lähes päivittäin. Tamma on ehtinyt saada neljä varsaa. © Hapero

KRJ-Cupit:
Ei kilpaillut.

Näyttelyt:
04.04.2017 Le Château de Raconteur, MVA-sert, pt. Kati
30.10.2017 Le Château de Raconteur, irtoSERT, pt. Vibaja
05.11.2017 Yateley Showjumpers, irtoSERT, pt. Jannica

Ominaisuuspisteet:
Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00
Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 3069.40
Tahti ja irtonaisuus 3616.17
Tarkkuus ja ketteryys 0.00
Kouluratsastuksessa 6685.57 op. (tasolla 11)

Kouluvalmennus 20.10.2017

Ratsukko oli verrytellyt jo hetken ennen saapumistani maneesiin. Vaihdoimme nopeasti ratsastajan kanssa muutaman sanan hevosesta sekä ratsukosta kokonaisuutena, minkä jälkeen aloitettiin. Alkuun lähdettiin käymään läpi aivan ratsastuksen peruspilareita, miten pidätteet ja pohkeet menisivät läpi sekä miten hevonen totteli sivulle vieviä apuja. Tehtävänä oli ratsastaa uran sisäpuolella ja jokaisen pitkän sivun lopussa väistää ensiksi muutama askel keskemmälle kenttää ja sen jälkeen takaisin ratsastettavalle reitille. Ford oli melko energisellä päällä ja ravasi ajoittain turhankin kovaa vauhtia. Käskin ratsastajaa tekemään muutamat käyntisiirtymät, jotta pidätteet saataisiin varmasti menemään läpi. Kun väistöjä alettiin tekemään ori alkoi vihdoin hidastamaan tahtia ja keskittyi tehtävän suorittamiseen. Väistöt olivat täsmällisesti tehtyjä ja siististi suoritettuja, minkä vuoksi tehtävään lisättiin päätyyn voltit, jotta suoruuden lisäksi myös notkeus saataisiin toimimaan hyvin. Ratsukko suoritti voltitkin ilman ongelmia ja Ford taipui nätisti ratsastaja sisäpohkeen ympärille, eikä lähtenyt punkemaan lapojaan voltilta ulospäin.

Ratsukko piti ravailujen jälkeen pienet välikäynnit, minkä jälkeen jatkettiin laukkatehtävien parissa. Ratsukko laukkasi ensiksi pari kierrosta kenttää ympäri, jotta liike saataisiin rullaamaan ja itse näkisin hieman minkälainen laukka orilla on. Ford liikkui energisesti ja ajoittain nakkeli hieman niskojaan poistuen tuntumalta, mutta ratsastaja sai orin hienosti ratsastettua takaisin avuille muutaman puolipidätteen kautta. Laukassa lähdettiin tekemään sulkutaivutusta uralta kentän keskelle, jossa suoritettiin laukanvaihto käynnin kautta ja sulkutaivutus takaisin uralle, missä laukka vaihdettiin jälleen, mutta tällä kertaa lennossa. Ford taipui sulkutaivutuksessa nätisti, mutta meni turhan paljon etuosa edellä. Ratsukko korjasi asian kuitenkin, kun mainitsin siitä ja näin sulkutaivutuksesta saatiin oikeaoppisesti suoritettu. Käynnin kautta suoritettava laukanvaihto suoriutui hyvin, lukuun ottamatta muutamaan siirtymistä, joissa ori veti ratsastajan tuntumaa vasten ja siirtymä näytti enemmän väkinäiseltä vetokilvalta, kuin valmistellulta siirtymältä. Lennossa tehdyt laukanvaihdot Ford suoritti jokaisella kerralla ongelmitta. Loppuverryttelyt suoritettiin kahdeksikolla, jossa tarkistettiin, että ori oli taipuisa molemmista kyljistään sekä kuunteli ratsastajan pidätteet. Fordin ollessa rento ja kuuliainen, annoin ratsukolle luvan siirtyä kävelemään loppukäyntejä vapain ohjin. Valmennuksen kirjoitti Oona.

Kouluvalmennus 01.11.2017

Valmennettavana oli tuttu ratsukko, minkä ansiosta tällä kertaa valmennuksessa päästäisiin nostamaan tasoa haastavammaksi. Valmennus aloitettiin verryttelemällä ravissa tehden toiselle pitkälle sivulle avotaivutusta ja toiselle loivaa pohkeenväistöä. Fordilla ei selvästi ollut tällä kertaa kiinnostusta kuunnella täysin ratsastajansa apuja ja se nyppi ratsastajan kädestä vähän väliä ohjia pois, eikä kulkenut tasaisella tuntumalla pitkiä pätkiä. Tehtävään lisättiin päätyihin ympyrät, jotta Fordia saataisiin hieman taipumaan ja tätä kautta tulemaan paremmalle tuntumalle. Avotaivutuksen ori suoritti siististi mennen koko pitkän sivun kolmea uraa pitkin, mutta väistöt olivat turhan epävakaita. Ajoittain Ford väisti jyrkästi, kun seuraavaksi väistöä saattoi näkyä olemattoman pienesti. Ympyröiden kautta ori alkoi kuitenkin hieman pehmetä ja hyväksyä paremmin ratsastajan kuolaintuntumaa. Pikku hiljaan väistöihinkin saatiin tasaisuutta ja meno muistutti enemmän kouluratsukkoa kuin leikkisää nuorta hevosta. Ravissa lähdettiin seuraavaksi ratsastamaan kolmikaarista, jonka keskimmäinen kaari ratsastettiin ravin sijaan passagea. Ford vastusteli ensimmäisillä kerroilla ja kokoamisen sijaan nosti pään ylös narskuttelen kuolaimia. Ratsastaja ei kuitenkaan antanut periksi ja pian ori tyytyi kohtaloonsa. Ford kulki kaarella hyvää passagea, mutta ratsastaja sai napakasti ratsastaa jokaisen askeleen tai ori lopetti tehtävän suorittamisen välittömästi.

Pienen tauon jälkeen lähdettiin ratsukon kanssa työstämään laukassa väistöjä joka toisella askeleella. Lämmittelyksi laukattiin aluksi kahdeksikkoa, jonka keskikohdassa suoritettiin laukanvaihto käynnin kautta. Ford oli jo alkuvalmennukseen verrattuna huomattavasti kuuliaisempi ja oli hyväksynyt kuolaintuntuman, sekä kuunteli sitä nätisti siirtymissä. Vaihdot käynnin kautta olivat puhtaita ja ori siirtyi nätisti niin laukasta käyntiin kuin käynnistä takaisin laukalle. Laukka oli mukavan energistä ja hyvin pyörivää. Laukanvaihdot joka toisella askeleella onnistuivat odotettua paremmin sillä odotin, että Ford olisi jossain määrin vastustellut ratsastajan apuja. Ori teki kuitenkin vaihdot nätisti juuri oikeaan aikaan, eikä missään kohtaa yrittänyt kiihdyttää tai hidastaa laukan tahtia. Olin vaihtoihin sen verran tyytyväinen, että pyysin ratsukkoa suorittamaan muutamat vaihdot jokaisella askeleella. Ford hoiti tämänkin homman kotiin ja suoritti vaihdot kuuliaisesti, siististi ja täsmällisesti. Ratsukko sai vaihtojen jälkeen siirtyä verrytelemään ravissa hieman pidemmällä ohjastuntumalla. Ori pärski tyytyväisenä loppuravien aikana. Fordin näyttäessä ja ratsastajan puheiden mukaan myös tuntuessa hyvältä, sai ratsukko siirtyä kävelemään. Valmennuksen kirjoitti Oona.

Kisamatkalla 15.11.2017

Kisahoitajana ja valmentajana ei pääse jokapäivä toimimaan, joten olin varsin innoissani, että tällainen tilaisuus omalle kohdalle osui. Aamulla olin jo aikaisin tallilla laittamassa Fordia valmiiksi kilpailuja varten. Sykeröt oli ommeltu jo edellisenä päivänä valmiiksi, mutta muutama niistä oli jo mennyt hieman huonoksi, minkä vuoksi pieniä korjauksia jouduttiin tekemään. Ori oli selvästi tietoinen, että nyt ollaan kisoihin lähdössä ja steppaili ajoittain käytävällä innokkaan oloisena. Karva harjattiin huolella liasta ja lopuksi pyyhittiin kostealla pyyhkeellä ja kiillotettiin shine-suihkeella kiiltäväksi. Päälle kuljetuksen ajaksi Ford sai paksuhkon villaloimen, jossa oli yksityiskohtina nyöritetyt koristepunokset reunoilla ja hännän ali menevässä lenkissä. Kuljetussuojat olivat jo hieman elämää nähneet, mutta edelleen siistin näköiset ja hyvin päällä pysyvät. Hevosrekkaan Ford käveli suoraan korvat hörössä ja kävi heti heinäverkon kimppuun. Samaan kyytiin nousi muutama muukin hevonen, minkä jälkeen lähdettiin matkaan aikataulun mukaisesti.

Kilpailupaikalla kaikki hevoset otettiin rekasta pihalle ja vietiin niille varattuihin karsinoihin. Kuljetussuojat poistettiin, minkä jälkeen suoritettiin vielä viime hetken harjaukset ja kiillotukset. Edellisiltana puhdistetut nahkasuitset puettiin päälle, selkään nostettiin ensiksi valkoinen kisahuopa muutamin hopeiden glitterien koristamana ja viimeisenä Prestigen koulusatula. Fordin ollessa täydessä varustuksessa ollessa lähdin taluttamaan sitä ennen kuin ratsastaja tuli ottamaan orin. Ratsastajan tullessa ottamaan Fordia, nappasin selän päällä olleen viltin pois ja autoin ratsastajan kyytiin. Tämän jälkeen sain siirtyä seurailemaan verryttelyä katsomon puolelle. Verryttelyssä ori näytti kulkevan mukavan rennosti ja kuunteli hyvin ratsastajan apuja. Ajoittain Ford perinteiseen tapaan veti hieman ratsastajan kättä vasten, mutta palasi nopeasti takaisin tuntumalle. Itse radalle päästyä sain muutaman kerran vetää syvää henkeen, hoitajaa jännitti todennäköisesti enemmän kuin hevosta tai ratsastajaa. Ford kulki kouluradalla paremmin kuin hyvin ja sain ihailla menoa hymyssä suin. Prosentit olivat korkeat, mutta valitettavasti ori jäi lopulta ensimmäiseksi ei sijoittuneeksi. Ratsastajan tehtyä loppuverryttelyt poistin Fordilta varusteet ja vein sen karsinaan odottamaan siksi aikaa, että muut samassa rekassa olleet hevoset olisivat suorittaneet ratansa ja päästäisiin lähtemään kotia kohti. Merkinnän kirjoitti Oona.